• fi
  • en
  • Väestön ikärakenne, etätyöt ja hyvinvointialueet – tilojen käyttötarpeet rajussa murroksessa

    Tilojen käyttötarpeisiin on tulevien vuosien aikana odotettavissa muutoksia. Suurimmat tekijät liittyvät esimerkiksi väestörakenteen muutokseen, sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymiseen kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle sekä erilaisiin tilahankintamalleihin, jotka mahdollistavat uudenlaisia tapoja omistaa ja vuokrata tiloja. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava RAKLI aloittaa tammikuussa 2022 kehitysklinikan, jossa sekä kunnat että muut julkiset ja yksityiset kiinteistönomistajat käyvät yhdessä läpi tilanhankinnan valintoja ja strategiaa vastaamaan omistajien tulevaisuuden tarpeisiin.

    RAKLIn tilaaman Kuntien toimitilojen uudistuvat hankintakäytännöt -selvityksen mukaan kuntien kiinteistöjen ja tilahallinnan suuret kysymykset liittyvät käyttäjien muuttuviin tarpeisiin, rajallisiin taloudellisiin resursseihin sekä ikääntyneisiin kiinteistöihin. Kunnissa on tällä hetkellä paljon peruskorjausikäisiä 1970-luvulla rakennettuja kiinteistöjä. Selvityksen mukaan vain isoimmissa kunnissa investoinnit jakaantuvat tasan uudistuotannon ja korjaushankkeiden kesken. Yleisesti kunnat investoivat enemmän korjausrakentamiseen. 

    – Isoin tilojen omistamiseen ja hallintaan liittyvä kysymys kuntien näkökulmasta on luonnollisesti väestön ikärakenne. Tällä hetkellä iso osa kuntien omistamista neliöistä on päiväkodeissa ja kouluissa. Mitä kunnat tekevät näille rakennuksille, kun lapsia syntyy yhä vähemmän ja tarvetta päiväkodeille ei enää ole? Kaksi muuta isoa lähivuosien mullistusta ovat kuntien sote-kiinteistöjen siirtyminen hyvinvointialueiden käyttöön sekä etätyön ja -opiskelun vaikutukset tilatarpeisiin, johtaja Kimmo Kurunmäki RAKLIsta luettelee. 

    Kuntien lisäksi myös muut kiinteistönomistajat joutuvat vastaamaan tilojen käyttäjien muuttuviin tarpeisiin ja asetettuihin vähähiilisyystavoitteisiin. 

    Vuokramalleista joustavuutta tilahallintaan 

    Kuntien toimitilojen uudistuvat hankintakäytännöt -selvityksessä käy ilmi, että monessa kunnassa on kiinnostusta kokeilla uusia vuokramalleja tilahankintaan. Erilaiset vuokramallit mahdollistavat kunnille kevyempää kiinteistöhallintoa, joka vapauttaa resursseja kunnan muihin toimintoihin. Vuokratilojen eduksi nähdään myös muuntojoustavuus sekä sovittaminen lyhytaikaisempiin tai epävarmempiin käyttöihin. 

    Selvityksen mukaan kunnissa kaivataan vielä enemmän tietoa ja kokemuksia erilaisista malleista, niiden toimivuudesta ja todellisista kustannuksista. Kaikilla kunnilla ei ole mahdollisuutta tässä vaiheessa lähteä mukaan erilaisiin kokeiluihin, koska kiinteistömarkkinoilla ei ole riittävästi tarjontaa. 

    RAKLIn tammikuussa käynnistyvässä klinikassa käydään läpi koko alaa koskevia tilahallinnan ja omistamisen haasteita sekä käytännön kokemuksia ja tehdään suosituksia strategiatyön tueksi.  

    – Tiloihin liittyvästä päätöksenteosta pitää tehdä tiedostetumpaa. Siksi organisaatioissa on hyvä päivittää tilojen omistamisen strategiaa säännöllisesti aina muutaman vuoden välein. Omistajilla on selkeä tarve saada enemmän tietoa erilaisista keinoista hankkia ja käyttää tilaa, kuten yhteiskäyttömalleista. Tilojen käytössä on entistä enemmän muuttujia, mikä tekee kiinteistökannan hallinnan entistä haasteellisemmaksi, johtaja Kimmo Kurunmäki RAKLIsta sanoo. 

    Selvitys: Kuntien toimitilojen uudistuvat hankintakäytännöt 

    RAKLI tilaaman selvityksen toteutti Built Environment Services BES Oy. Selvityksessä kartoitettiin, millaisia tilahankintamalleja kunnilla on käytössä ja millaisin perustein eri hankintamalleja valitaan. Selvityksessä esitellään myös yksityisen sektorin hankintatapoja. Selvitys toteutettiin kesän ja alkusyksyn 2021 aikana. Selvitys on osa RAKLIn Tilatarpeet ja omistamisen strategia -klinikkaa, joka alkaa tammikuussa 2022.