Vuoden vähähiilisyyspomppu: Kaikilla keinoilla kohti vähähiilisyyttä

Raklin Vuoden vähähiilisyyspomppu -kilpailussa on etsitty tekoja, joilla on pyritty konkreettisesti vähentämään hiilidioksidipäästöjä. Senaatti-kiinteistöt osallistuivat kilpailuun tekemillään päästövähennystavoitteilla ja ohjeilla hiilijalanjäljen ohjaamiseen hankkeissa. Haastattelimme Senaatti-kiinteistöjen ympäristövastuuasiantuntija Mirkka Rekolaa heidän vähähiilisyyspompustansa.  

Senaatti-konsernin rakennushankkeiden päästövähennystavoitteet ja ohjeet hiilijalanjäljen ohjaamiseen hankkeissa vaikuttavat laaja-alaisesti rakentamisen toimintatapojen muutokseen Senaatissa ja koko vaihtelevassa toimittajaverkostossa. ”Kun viedään kautta linjan vähähiilisyys kaikkien tehtäväksi, niin sitä kautta on vaikuttavuutta päästöjen vähentämiseen. Pienemmästäkin pompusta voi tulla lumipalloefekti”, Rekola toteaa. Perustana Senaatti-konsernin päästövähennystavoitteille on valtion 2035 hiilineutraalisuustavoite ja siitä johdettu Senaatin hiilineutraalisuusohjelma. Rakennushankkeiden päästöjen ohjaamisessa käytetään ympäristöministeriön määrittämää vähähiilisyyden arviointimenetelmää. 

Päästövähennyksiä ei ole sidottu ennalta valittuihin toimenpiteisiin. ”Keinoja on monia”, Rekola muistuttaa, koska ei ole olemassa yhtä ratkaisua, joka sopii jokaiseen hankkeeseen. Vähähiilisyyttä on lähdetty tavoittelemaan monilta eri suunnilta panostaen niin kiertotalouteen, ympäristöystävällisiin materiaaleihin kuin energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Myös työmaalla käytetään päästötöntä energiaa ja otetaan käyttöön asteittain muita keinoja kohti päästötöntä työmaata. 

Senaatti-kiinteistöjen hankkeita tarkastellessa näkyy vähähiilisten toimien monipuolisuus. Helsingissä sijaitseva Suomalais-venäläinen koulu on yksi hankkeista, jossa päästövähennystavoitteet on huomioitu. Rekola kertoo päästöjen vähentyneen hankkeessa huimat 25 prosenttia. Näihin tuloksiin päästiin muun muassa puurakentamisella ja virittämällä energiatehokkuus A-luokkaan. Kouluun asennettiin aurinkopaneeleja, joiden avulla tuotetaan uusiutuvaa energiaa, ja ne myös vähentävät ostoenergian tarvetta. Koulun liikuntatilat on hankittu innovatiivisesti yhteistyössä yksityisen toimijan kanssa. Koulu vuokraa viereisen liikuntahallin tiloja päivällä, kun niiden käyttöaste muutoin olisi pieni. 

Porvoon virastotalon yhteistilahanke on toinen esimerkki vähähiilisestä hankkeesta, jossa tilamuutoksella toteutettiin kahden viraston yhteiskäyttöön tehokas monitilatoimisto ja yhteiset asiakaspalvelutilat. Erityisesti hankkeessa panostettiin kiertotalouteen ja Rekola kertoo, että kohteessa pyrittiin säästämään mahdollisimman paljon käyttökelpoista vanhaa ja välttämään turhaa uusimista. Urakoitsija sai myös tavallista tarkemmat vaatimukset ja kannusteet ehjänä purkamiseen, lajitteluun ja jätehuoltoon. Porvoon virastotalon oppeja kiertotaloudesta on huomioitu myös muissa hankkeissa.   

Hämeenlinnan naisvankilassa hiilijalanjälki on jäänyt yllättävän pieneksi, ottaen huomioon vankilan raskasrakenteisuuden. Syynä hiilipäästöjen vähenemiseen on se, että rakennus on onnistuttu lämmittämään kokonaan maalämmöllä, millä on lopulta ollut valtava vaikutus koko hankkeen hiilijalanjälkeen. ”Kaikkialla voi tehdä jotain, pitää vain tunnistaa mikä on se paras keino hankkeessa”, Rekola kertoo.  

Kokonaisuuden katsominen laaja-alaisesti on mahdollistanut asiakkaiden erilaisten tilanteiden huomioimisen. Hankkeita edeltävässä tarvekartoituksessa ja työympäristökehittämisessä selvitetään, minkälaiset tilatarpeet asiakkailla on. Yhteistyön avulla on mahdollista kehittää toimitilojen kokoa, tehokkuutta ja miettiä niiden yhteiskäyttömahdollisuuksia. Näin varmistetaan, että tilat ovat tarpeenmukaiset mutta samalla tehokkaat ja korkeat käyttöasteeltaan. Myös näissä vaiheissa työskenteleville on juuri valmistunut ohjeita, kuinka hiilineutraalisuustavoitteet otetaan huomioon tässä työssä. 

Päästövähennystavoitteet otettiin Senaatti-konsernissa käyttöön vuoden 2021 keväällä, joten vielä niiden toteutumisesta ei ole laajasti tietoa, mutta jo Suomalais-venäläisen koulun esimerkki näyttää, että hiilipäästöjä on saatu vähennettyä. Päästövähennystavoitteiden toteutumista seurataan niin hankkeiden kuin Senaatin tasolla. ”Me uskotaan, että näillä on merkitystä ja saamme aikaan säästöjä”, Rekola sanoo.   

Senaatti-konsernissa on menossa hiilineutraalisuus 2035-ohjelma ja ilmasto on myös keskeisessä osassa strategiaa. Senaatissa on jo tehty erilaisia toimia aina muovinkierrätyksestä, purkamisen Green Dealiin ja puurakentamisen edistämiseen. ”Toimenpiteitä käynnistetään ja tunnistetaan kaiken aikaa”, Rekola kertoo ja muistuttaa, että vähähiilisemmät ratkaisut kehittyvät markkinoilla kovaa vauhtia tällä hetkellä.  

Vähähiilisyyspomppu on ollut mahdollisuus koko organisaatiolle oppia enemmän. ”Hiilineutraalisuustavoite koskettaa lähes jokaisen tehtäviä jollain tavalla, kaikki voivat tehdä jotain”, Rekola toteaa. Rekola myös muistuttaa, että vähähiilisyyttä ei kannata nähdä vain taakkana, vaan se pikemminkin herättää ihmisissä innostusta ja voi olla vahvuus koko organisaatiolle.