• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Vuosiseminaari 2020: Tulevaisuus koronaviruksen jälkeen

    12.11.2020

    Vuosiseminaarin 25-vuotisjuhlavuotta vietettiin tänä vuonna koronapandemian ravistellessa rakenteita ympäri maailman. Puheenvuoroissa pohdittiin ajan mukaisesti tulevaisuutta koronaviruksen jälkeen ja sitä, millaiset vaikutukset pandemialla on ollut yleisesti niin yhteiskuntiin kuin kiinteistöalaan.

    Jarmo Tuimala, Kiinkon toimitusjohtaja

    Kuulijat aiheeseen johdatti Helle Thorning-Schmidt, joka on rikkonut lasikattoja toimiessaan aiemmin Tanskan ensimmäisenä naispääministerinä. Thorning-Schmidt totesi pandemian vahvistaneen jo olemassa olevia megatrendejä, huonontaneen niiden asemaa, jotka ovat jo olleet heikommassa asemassa ja nostaneen vallalle kaksi erilaista näkökulmaa pandemian jälkeiseen aikaan.

    ”Toiset uskovat tämän olevan pohja, ja kun nousemme täältä, niin kaikki näyttää erilaiselta. Osa taas uskoo, että kaikki on muuttunut, mutta asiat pysyvät kuitenkin ennallaan. Se, mitä tämä aika on erityisesti opettanut, on sen, että pelko voi toimia rohkaisuna tehdä päätöksiä”, totesi Thorning-Schmidt.

    Helle Thorning-Schmidt

    Koronakriisi on myllertänyt valtavasti myös rahoitusmarkkinoita niin kotimaassa kuin globaalisti. Nordean pääekonomistin Tuuli Koivun mukaan Suomi pärjäsi hyvin koronan ensimmäisessä aallossa, mutta syksyllä riskejä on ollut enemmän näkyvillä. ”Suomessa pudotus on ollut pienempi kuin muissa merkittävissä länsimaissa. Tätä on edesauttanut se, että olemme pystyneet siirtymään etätöihin joustavasti ja meillä on vahva teollisuussektori. Voittajia ovat olleet verkkokauppa sekä supermarketit. Työmarkkinoilla olemme toipuneet kevään lomautuspiikeistä, mutta kohtaanto-ongelma, joka oli jo ennen koronaa, ei ole poistunut mihinkään”, totesi Koivu.

    Epävarmuutta on kuitenkin edelleen niin maailmatalouden kuin Suomen talouden osalta ja euroalueen toipuminen on uhattuna, kun koronarajoituksia lisätään. ”Monista maista kuuluu tällä hetkellä huolestuttavia tietoja, ja hallitukset esimerkiksi ympäri Euroopan ovat ryhtyneet taas syksystä tiukempiin rajoituksiin”, jatkoi Koivu.

    Mitä tapahtuu Suomen kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoilla?

    Vuosiseminaarissa keskusteltiin myös kiinteistöalan houkuttelevuudesta, kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden näkymistä sekä toimistojen tulevaisuudesta.

    ”Suomessa kiinteistömarkkina on vahvasti kansainvälistynyt viime vuosien aikana ja pääomia on liikkeellä, joka osaltaan on nostanut kiinnostusta alaa kohtaan ja tehnyt sen esimerkiksi nuorten silmissä houkuttelevaksi alaksi opiskella”, totesi Spondan toimitusjohtaja Christian Hohenthal.

    OP Kiinteistösijoituksen toimitusjohtaja Markku Mäkiahon mukaan kiinteistösijoittaminen on todellakin ollut hot topic viimeisten vuosien aikana ja kiinnostus alaa kohtaan on näkynyt myös toimijoille. Muutostakin alan sisällä on tapahtunut, sillä suoran sijoittamisen lisäksi haetaan muita instrumentteja, esimerkiksi infran puolelta. 

    ”Isossa kuvassa kysyntä on hyvin polarisoitunutta, ja esimerkiksi logistiikka ja asunnot vetävät tällä hetkellä hyvin pääomia”, jatkoi toimitusjohtaja Tero Lehtonen JLL:stä. 

    Toimistojen tulevaisuudesta on vallalla monia spekulaatioita ja useissa yrityksissä tilantarvetta pohditaan tällä hetkellä. Se taas ei automaattisesti tarkoita neliöiden vähentymistä.

    ”Toimistoista on tulossa enemmän kokoontumispaikkoja, joissa tavataan kollegoita, yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Toimistojen pohjaratkaisut voivat muuttua ja niissä otetaan huomioon terveellisyys aiempaa tarkemmin, joka tarkoittaa esimerkiksi enemmän tilaa työpisteille ja väljempää sijoittelua”, korosti Lehtonen.

    Saavutettavuus ja palveluiden läheisyys nähdään yhtenä merkittävänä tekijä, sillä kodissa työskentelyn sijaan toimistojen etu on juuri näissä seikoissa. Samoin viihtyisyys tulee korostumaan tulevaisuudessa toimistoissa.

    ”Jenkeissä puhutaan tällä hetkellä paljon hubimallisesta tavasta työskennellä eli pääkonttori hajautetaan moneen eri paikkaan. Suomessa tämä ei tule todennäköisesti näkymään samalla tavoin, sillä pääkonttorit ovat pienempiä. Mutta voi olla, että ihmiset haluavat työskennellä jatkossa esimerkiksi 1-2 päivää kotoa käsin”, totesi Hohenthal.