Maankäytön suunnittelu, kaavoitus, kaupunkikehityshankkeet, liikennejärjestelmät, infran hallinta ja kehittäminen, Keski-Suomen aluetoimikunta
Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli on antanut lausuntonsa luonnoksista hallituksen esityksiksi yhdyskuntakehittämislaiksi ja yhdyskuntarakentamislaiksi. Rakli näkee, että laeilla pitäisi edistää kestävää yhdyskuntarakennetta, investointiedellytyksiä ja kuntien elinvoimaa. Sääntelyn tulee olla ennakoitavaa, läpinäkyvää ja mahdollistaa hankkeiden sujuva toteutus.
”Yhdyskuntakehittämis- ja -rakentamislait asettavat reunaehdot kaavojen toteuttamiselle. Kiinteistönomistajat arvostavat korvausperiaatteiden läpinäkyvyyden lisäksi sitä, että kunta toteuttaa omat toimenpiteensä suunnitelmien mukaisilla aikatauluilla. Molemminpuolinen luottamus vastuiden hoitamisessa korostuu aikana, jolloin kaupunkikehittämisen ja rakentamisen sujuvuus on erityisen tärkeää”, korostaa Kimmo Kurunmäki Raklista.
Rakli pitää keskeisenä, että kaavojen toteutukseen liittyvät kustannukset ja korvausperiaatteet ovat selkeitä ja ennakoitavia, jotta toimijat voivat arvioida hankkeiden kannattavuutta ja riskejä luotettavasti. Korvauksia ei tule myöskään periä päällekkäisesti eri välineillä.
”On vältettävä tilanne, jossa samoja kustannuksia katetaan sekä veroilla että erillisillä maksuilla. Selkeä ja johdonmukainen järjestelmä tukee sekä kuntataloutta että investointeja. Kaavan mahdollisesti tuoma maan arvonnousu kasvattaa jo itsessään kuntien kiinteistöverotuloja pitkällä aikavälillä”, toteaa Kurunmäki.
Hallituksen esityksessä on esitetty viidentoista vuoden takarajaa sille, kuinka pitkältä ajalta kunnalle korvattavia kustannuksia katsotaan muodostuneen.
”Pidämme tätä rajaa liian pitkänä ja mielestämme takautuva tarkastelu saisi ulottua enintään kymmenen vuotta taaksepäin. Lisäksi pidämme ongelmallisena korvausten ulottamista rakentamislain mukaisiin poikkeamislupahankkeisiin”, Kurunmäki esittää.
Positiivinen muutos voimassa olevaan lakiin nähden on kunnassa sovellettujen maapolitiikan keinojen ja niiden vaikutusten seuraaminen, mikä lisää läpinäkyvyyttä.
Yhdyskuntarakentamislaissa ongelmallista on kasvava suunnittelu- ja selvitysvelvoitteiden määrä. Lakiin oltaisiin tuomassa aiemmin asetustasolla olleita velvoitteita, mutta samalla kuntien hallinnollinen taakka kasvaa merkittävästi.
Uusina velvoitteina kunnille esitetään muun muassa suunnitelmien laatimista kaikista yleisistä alueista sekä kunnossapidon järjestämisestä vuorovaikutusprosesseineen.
”Suomessa suunnittelu- ja selvitystaakka kasvaa jatkuvasti. Tämä heijastuu väistämättä hankkeiden sujuvuuteen, aikatauluihin ja kustannuksiin”, Kurunmäki arvioi.
Kaavan hyväksyminen luo kunnalle lähtökohtaisesti velvoitteen toteuttaa kadut, puistot ja muut yleiset alueet oikea-aikaisesti suhteessa muuhun rakentamiseen. Asukkaiden, investoijien, yritysten ja kiinteistönomistajien kannalta on olennaista, että yleiset alueet valmistuvat samaan aikaan muun rakentamisen kanssa.
”On kohtuutonta, jos kaava esimerkiksi edellyttää liiketiloja, mutta niiden toimintaedellytykset puuttuvat, koska katu- tai pysäköintijärjestelyt viivästyvät”, Kurunmäki toteaa.
Tarkoituksenmukaista ei ole säätää sitovia määräaikoja lakiin katu- ja viherrakentamiselle, mutta sääntelyä on tarkennettava sen osalta, milloin kunta voi taloudellisiin syihin vedoten lykätä toteutusta.
Huomiota on myös kiinnitettävä kiinteistönomistajien kunnossapitovastuisiin, jotka ovat käytännössä muodostuneet ankariksi erityisesti liukastumistapauksissa. Lain perusteluja tulee täsmentää siten, ettei vastuuta tulkita tiukemmin kuin lainsäädäntö edellyttää.
Tutustu
Raklin lausuntoihin