Vaihtoehtobudjetit ennakoivat vaaliohjelmia

Eduskunta hyväksyy valtion budjetin vuodelle 2026 viime töinään ennen joulutaukoa, ja budjetista onkin keskusteltu koko tämä viikko. Samalla vuoden 2027 eduskuntavaalit lähestyvät päivä päivältä. Analysoimme keskeisten oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetit siitä näkökulmasta, että ne pohjustavat jo tulevia hallitusohjelmatavoitteita. Vaihtoehtobudjetti kun on puolueille usein paikka testata uusia ideoita ja tuoda omaa vaihtoehtoa esille ennen tositoimia.

Vasemmistopuolueilla ja vihreillä on useita ehdotuksia, joilla yrityksiltä ja yrittäjiltä saataisiin kerättyä lisää veroja. Keskustan esityksessä rahaa suunnataan pientalorakentamiseen, Itä- ja Pohjois-Suomeen sekä digitaaliseen infraan koko maassa. Vihreät panostavat menopuolella luonnonsuojeluun ja tulopuolella ympäristölle haitallisten tukien karsimiseen.

Yhtäläisyyksiäkin löytyy. Useimmat puolueet ovat kuulleet rakentamisalan tuskan, ja näillä on esittää kahdeksannumeroisia summia alan elvyttämiseen, kukin omilla painotuksillaan. Myös maankäytön muutosmaksu, keskustaa lukuun ottamatta, löytyy kaikkien puolueiden budjetista. Maksussa on yleisesti ottaen kyse verosta, joka peritään, kun metsää muutetaan rakennusmaaksi tai raivataan pelloksi.

Alla puoluekohtaiset nostomme vaihtoehtobudjeteista:

SDP

Hyvää:

• Rakennusalan korjauspaketti: 100 miljoonaa euroa korjausrakentamiseen (10 % per hanke) olisi tervetullut panostus useimmille kiinteistönomistajille. Olisi toivottavaa, että tuki koskee niin vapaarahoitteisia kuin Varke-toimijoitakin.
• Tällä vaalikaudella lakkautettua lähiöohjelmaa jatketaan, samoin tuettua asukasneuvontaa.

Kehitettävää:

• Maankäytön muutosmaksu, jolla kerätään 100 miljoonaa, kun metsää muutetaan rakennusmaaksi: Jos maksu toteutettaisiin Marinin hallituksen aikaisen työryhmän esityksen mukaisesti kiinteänä, 5 000 euroa hehtaarilta, 100 miljoonan euron tuottotavoite edellyttäisi noin 20 000 hehtaarin maankäytön muutosta. Mikäli puolueen tavoitteena on mahdollisimman vähäinen maankäytön muutos, ei maksusta kertyvälle summalle tulisi asettaa korkeita odotuksia. Työryhmän esityksen mukaan maksu perittäisiin maanomistajalta esimerkiksi ensimmäisen asemakaavan myötä. Kuntien periaatteisiin kuuluu hankkia maa itselleen ennen kaavoitukseen ryhtymistä. Tämä tarkoittaisi, että maksu olisi kunnilta valtiolle. Sopiiko tämä kunnan kaavamonopoliin?
• Lunastuslain korvausperiaatteiden ”kohtuullistaminen”. Lunastuslakia on juuri muutettu, eikä nykyisissä korvausperusteissa ole mitään kohtuutonta.
• Kehotamme harkitsemaan kriittisesti omistamiseen ja yritystoimintaan kohdistuvien verojen kiristämistä. Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä ja kyvystä houkutella investointeja täytyy pitää huolta.

Muita havaintoja:

• Ensiasunnon ostajalle määräaikainen vapautus varainsiirtoverosta ja korkojen verovähennysoikeus ensimmäiselle viidelle vuodelle.

Keskusta

Hyvää:

• Norminpurkutalkoot saavat jatkoa: yksi sisään – kaksi ulos –periaatetta sovelletaan yritystoiminnan sääntelyssä.
• Yritystoimintaa koskevan lainsäädännön perkaaminen: kahden vaalikauden aikana poistetaan yritystoimintaa koskevasta sääntelystä EU:n minimitason ylittävät säädökset.
• Uudistetaan taloyhtiöiden perusparannuslainan takauksen ehdot. Nykyinen budjettivaltuus jää käyttämättä toimimattoman lainsäädännön vuoksi.

Kehitettävää:

• Homekoulujen ja muiden julkisten rakennusten korjausohjelma: emme kannata mahdollisesti tarpeettomiksi käyvien kiinteistöjen korjaamista väestötappioalueilla.
• Emme kannata vuokra-asuntojen rakentamisen valtiontakauksen rajaamista ainoastaan erityisryhmien asuntojen rakentamiseen.

Muita havaintoja:

• Yritysverotuksen uudistus, jonka tavoitteena on kannustaa TKI-investointeihin. Yritysvero lasketaan 15 prosenttiin, mutta on korkeampi tilanteessa, jossa yritys maksaa osinkoja.

Vihreät

Hyvää:

• Määräaikainen korjausavustus energiatehokkuusremontteihin (15 m€).
• Perutaan tuettuun asumisneuvontaan kohdistuneet leikkaukset.

Kehitettävää:

• Maankäytön muutosmaksu, jolla kerätään 150 miljoonaa, kun metsää tai peltoa muutetaan rakennusmaaksi.  Edellä olevaan työryhmäraporttiin viitaten, tällainen summa edellyttäisi valtavan määrän maankäytön muutoksia. Tätä Vihreät tuskin toivovat. Ja jos oletus on, että maanomistaja maksaa, on maksaja silloin todennäköisimmin kunta, joka pyrkii hankkimaan maan itselleen ennen kaavoittamista uudelle käytölle.
• Kehotamme harkitsemaan kriittisesti omistamiseen ja yritystoimintaan kohdistuvien verojen kiristämistä. Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä ja kyvystä houkutella investointeja täytyy pitää huolta.

Muita havaintoja:

• Kiertotalouden veropaketti, joka pitää sisällään kiristykset muu muassa kaivosveroon, kaivosjätteen jäteveroon, pakkausveroon, maa-ainesveroon, jäteveroon ja jätteenpolttoveroon.
  • Lisäksi asetetaan niin sanottu krääsävero ja alennetaan korjauspalveluiden arvonlisäveroa.

Vasemmistoliitto

Hyvää:

• Rakennusalan suhdanneluonteinen avustus (205 m€), joka kohdistuu asuinyhteisöjen uudis- ja korjausrakentamiseen sekä kuntien ja hyvinvointialueiden rakennushankkeisiin.
• Palautetaan korjausavustuksia 100 miljoonan edestä.
• Asumisneuvonnan rahoitusta kasvatetaan 3 miljoonalla eurolla asumisen turvaamiseksi sekä häätöjen ehkäisemiseksi.

Kehitettävää:

• Maankäytön muutosmaksu, kun metsää tai peltoa muutetaan rakennusmaaksi. Tässäkin herää sama kysymys kuin SDP:n ja Vihreiden kohdalla.

Muita havaintoja:

• Palautetaan ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta, iästä riippumatta.