Etusivu » Blogit » Blogi » Aino Alastalo: PropTech – hiomaton timantti
« Takaisin blogiarkistoonOP goes Silicon Valley -ohjelma heitti minut helmikuun alussa uusien ja äärimmäisen mielenkiintoisten haasteiden eteen teknologiakehityksen kehtoon Piilaaksoon. Viiden viikon reissun aikana tavoitteenani on löytää uusia konsepteja asumisen palveluihin, vastuullisia ja energiatehokkaita ratkaisuja olemassa oleviin rakennuksiin sekä tuotteita kiinteistösijoittamisen ja -analytiikan digitalisointiin.
Alkuun tehtävä vaikutti haastavalta, sillä PropTech (tai Real Estate Tech/CRE Tech) tuntui olevan monelle vieras käsite. Vaihtoehtoisesti käsite saattoi olla tuttu, mutta mitään tiettyjä yrityksiä ei juuri tullut keskustellessa mieleen. Kun tapahtumakalentereihin kirjoitti hakusanaksi esimerkiksi ”real estate” sai tuloksena listan yksityishenkilöille suunnatuista asuntosijoittamisen koulutuksista. Hetken aikaa täällä oltuani startupmaailma kiinteistöalan ympärillä kuitenkin aukesi. Aihe ei ole välttämättä kaikkien huulilla, mutta se on valtavan muutoksen alla.
Vaihdon edetessä on käynyt ilmi, että jenkkimarkkinoilla painitaan samojen ongelmien kanssa kuin Suomessa – ala on varsin konservatiivinen. Teknologia on jäänyt jälkeen ja järjestelmät ovat epätehokkaita eivätkä täysin tue tekemistä. Viimeisen kolmen vuoden aikana täällä ollaan kuitenkin havahduttu siihen, että ala todella on ”a hidden gem”, juurikin sen kehityspotentiaalin ja koon johdosta. Kiinteistöalaa muuttaviin startupeihin sijoitettiinkin vuonna 2017 arviolta 25% enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kiinteistöalan ihmiselle ei ole uutinen, että ala on valtava, arvokas ja sen vaikutuspiiri on hyvin laaja, mutta muille se saattaa tulla yllätyksenä. Kiinteistömarkkinoiden arvo oli vuonna 2016 Savillsin tekemän tutkimuksen mukaan $217 biljoonaa, joka vastaa 60 prosenttia maailman kaikista omaisuuseristä.
Monista kiinteistöalaan vaikuttavista megatrendeistä nostaisin tällä hetkellä kuumimmiksi AI:n eli tekoälyn ja Blockchainin, suomalaisittain lohkoketjuteknologian.
AI vaikuttaa kiinteistöalaan suorasti ja epäsuorasti. Sillä on valtavat vaikutukset tapaan, jolla tulemme tekemään töitä. Työnteon kulttuurin muuttuessa, muuttuu myös tilankäytön kysyntä. Toisaalta AI:ta tullaan hyödyntämään myös suoraan kiinteistöalan eri osa-alueilla, kuten rakentamisessa, sijoittamisessa ja analytiikassa sekä kaupankäynnissä. AI:ta hyödynnetään esimerkiksi rakennusliikkeiden toimesta materiaalitilauksien automatisoinnissa ja optimoinnissa, analytiikassa sekä sijoitustoiminnassa AI mahdollistaa valtavien datamäärien tehokkaan ja automaattisen hyödyntämisen siitä oppimalla. Omana suosikkiesimerkkinä AI:ta voidaan hyödyntää DD -prosesseissa kasvavien dokumenttimäärien läpikäynnissä ja red flagien löytämisessä.
Blockchain teknologiasta puhutaan usein web 3.0:na, mikä kertoo sen merkittävyydestä ja kokonaisvaltaisuudesta. On siis selvää, että myös kiinteistöala tulee hyödyntämään sitä. Suomessa sitä itseasiassa sovelletaan jo asuntokaupan digitalisoinnissa. Suuremmassakin mittakaavassa blockchain tulee mahdollistamaan transaktioiden suoraviivaisemman läpiviennin, kun kaikilla osapuolilla on sama ja keskittämätön (decentralized) informaatio.
Blockchain on siis parhaassa tapauksessa teknologia, joka vihdoin mahdollistaa kiinteistöjen likvidimmän vaihdannan pienemmillä pääoman tarpeilla. Ottamatta kantaa onko esimerkki hyvä vai huono, Ukrainassa ja UK:ssa on jo tehty kiinteistöjen kauppaa Bitcoineilla. Täällä myös leikitellään ajatuksella omasta kiinteistövakuudellisesta kryptovaluutasta, joka toimisi kiinteistökaupan likvidoijana. Toistaiseksi regulaatio on ollut esteenä tai ainakin hidasteena.
Kiinteistöalaan vaikuttaa luonnollisesti liuta muitakin megatrendejä kuten IoT ja big data, jotka mahdollistavat kaiken edellä esitetyn. Kaiken kaikkiaan näyttääkin siltä, että teknologia alkaa vihdoin saavuttaa kiinteistöalaa ja kiinteistöliiketoiminta tulee vastaisuudessa olemaan meidän kaikkien iloksi tehokkaampaa, tarkempaa ja suoraviivaisempaa.
Aino Alastalo
kiinteistöanalyytikko
OP Kiinteistösijoitus Oy