Yhteiskehittämällä korjausrakentamisen prosesseja parannetaan laatua ja yhteistoimintaa

”Sähläys pois, ei hosuta”, kiteytti pitkän linjan korjausrakentamisen kustannusohjauksen pyöreän pöydän keskustelun päätteeksi. Olemme jo lähteneet kohti tuota tavoitetta yhdessä kehittämisen monella kärjellä ja saavuttaneetkin paljon ainakin teoriassa. Edessä on uusien toimintamallien saattaminen ja/tai vanhojen kirkastaminen osaksi jokapäiväistä korjausrakentamista. Osa sanoisi, että edessä on hankalin vaihe, mutta uskon, että se into, mikä meillä on ollut yhdessä kehittää korjausrakentamista, kantaa meidät maaliin käytännössäkin. Vauhti on ainakin vain kiihtynyt Raklin korjausrakentamisen kehittämisen ohjausryhmän ensimmäisestä kokouksesta ja suuntaviivoista.

Ennen seuraavaa vaihetta, kurkataan kuitenkin vielä lyhyesti siihen, mitä olemme jo saaneet aikaan ja todistetaan tuo otsikon väite samalla todeksi:

Korjausrakentamisen hankintojen, suunnittelun ja toteutuksen suunnittelu ja johtaminen

Syksyllä 2023 johtamisen kehittämisen -sarjan jakso kohdistui korjausrakentamiseen ja aloitti Raklin, RT:n, SKOLin ja ATL:n jäsenten yhteisen ponnistuksen kohti parempaa korjausrakentamista. Yhteishanke jaettiin kolmeen vaiheeseen, joista vaiheet 1 ja 2 on saatu valmiiksi ja vaihe 3 on suunnittelussa. Lisäksi tehtiin vaihe 1,5.

• Vaiheessa 1 keskityttiin hankintojen ja suunnittelun suunnitteluun, tuotannon suunnitteluun sekä näiden yhteensovittamiseen
• Vaiheessa 1,5 testattiin kehitettyjä menettelyjä eri yritysten kanssa 
• Vaiheessa 2 laajennettiin hanketta korjaushankkeen kestävyyden, vastuullisuuden ja digitaalisuuden tavoitteiden yhdistämiseen opittujen hyvien käytäntöjen kanssa
• Vaiheessa 3 tavoitteena on osaamisen ja opittujen asioiden siirtäminen hankkeiden johtamiseen ja toimintaperiaatteiden vieminen laajempaan käyttöön 

Vaiheen 1 tuloksena saatiin onnistuneen korjaushankkeen kriteerit ja prosessia kehitettiin yhdeksästä eri näkökulmasta:

1. Yhteistyön eli yhdessä tekemisen varmistaminen 
2. Hankkeen yhteinen päämäärä ja tilannekuva 
3. Hankkeen strateginen suunnittelu 
4. Suorituskykyanalyysi – mihin rakennus taipuu 
5. Suunnittelun johtaminen 
6. Purkuvaihe ja lähtötietojen täydentäminen 
7. Erikoisurakoitsijoiden osaamisen hyödyntäminen 
8. Tehtäväpaketeista hankinta- ja suunnitelmapaketteihin  
9. Tuotantomalli ja aikataulujohtaminen 

Lisäksi vielä: 

10. Nollavirhevastaanotto 

Vaiheessa 2 korjausrakentamista käsiteltiin kolmen teeman: kiertotalous, tiedolla johtaminen ja tuotannon johtaminen näkökulmasta. Näistä teemoista koottiin alateemakohtaiset kehitysryhmät, jotka kukin tahoillaan tekivät kehitystyötä omissa hankkeissaan ja lopuksi kokosivat havainnot yhteiseen pakettiin.

Kustannusohjauksen kehittäminen 

Kustannusohjauksen kehittäminen tehtiin myös yhdessä, vaikkakin yllä mainitun Raklin ohjausryhmän vetämänä. Osallistujina olivat niin tilaajat/rakennuttajat kuin urakoitsijat ja suunnittelijat sekä kustannussuunnittelijatkin.

Kahden pyöreän pöydän keskustelun syvin anti oli yhteistyön korostuminen ja erityisesti se, että kyse ei ole vain kustannuslaskennasta vaan kustannussuunnittelusta. Tämä on oleellinen osa hankkeen onnistumista ja näin ollen täydentää hyvin yllä mainittuja yhteishankkeen kokonaisuuksia.

Tulokset yhteenvetona:

• Tavoitteet, resurssit ja reunaehdot hankkeen mukaan  
• Tavoitteet ja hankkeen resurssointi. Myös kustannuslaskennan osalta. 
• Riskien hallinta ja tarkastelu yhdessä hankekohtaisesti.   
• Reunaehtona on usein kokonaisbudjetti ja tarve tehdä säästöjä  
• Varmistetaan suunnitelmien kustannustehokkuus yhdessä 
• Prosessit ja niiden johtaminen kuntoon  
• Tavoitellaan tehokkuutta ja pyritään saamaan turhat toimet pois.  
• Tulee sopia vastuut ja kuka johtaa, mitäkin prosessia.  
• Tarkastellaan keinoja määrittää ja ohjata kustannuksia prosessin eri vaiheessa.  
• Tiedonkulun parantaminen kustannussuunnittelun osapuolten välillä, myös kustannussuunnittelija mukaan  
• Työpaja  
• Palautekeskustelu  

Laatu ja yhteistoiminta paranevat 

Kuten kaikista tuloksista voidaan huomata joko suoraan tai rivien välistä, kaikessa tässä tekemisessä korostuu yhdessä tekeminen niin yhteiskehittämisessä kuin aidossa tekemisessä projekteissakin. Kun prosessit kehitetään yhdessä ja hyödynnetään saavutettu yhteinen energia ja tekemisen meininki, on pakko myös laadun ja yhteistoiminnan parantua. MOT (= mikä oli todistettava).