Asuntopolitiikka, asumisen selvitykset sekä kehittäminen ja palvelut, asumisen kustannukset ja verotus, VAETS-vastuuhenkilö, Pirkanmaan aluetoimikunta
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja
Asuntosuunnittelun laatu on herättänyt kärkästä keskustelua. Yhtäältä kasvukeskusten keskeisille paikoille rakentuvat yksiöt ja kaksiot vastaavat kysyntään, kun asuntokuntien koko pienenee ja yhä useampi asuu yksin. Toisaalta pienasuntovoittoinen asuntotuotanto on saanut osakseen kritiikkiä liian vähäisestä luonnonvalosta, heikosta kalustettavuudesta ja muuntojouston puutteesta.
Asuntotuotannon on vastattava kysyntään, mutta asuntojen laadusta tinkimättä. Pienasuntokeskustelusta on jäänyt uupumaan yhteinen näkemys siitä, miten suunnitellaan laadukkaita pienasuntoja tiiviiseen kaupunkiympäristöön.
RAKLI järjesti yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn kanssa tilaisuuden, jossa tartuttiin tähän haasteeseen. Noin 130 webinaariosallistujaa kuuli monipuolisia näkökulmia hyvien pienasuntojen suunnitteluun: miten suunnitteluun vaikuttaa, kun pinta-alan supistuessa lisätäänkin korkeutta, miten muunneltavuus toteutuu pienasunnoissa ja miten pienasuntojen rakentaminen heijastuu kaupunkisuunnitteluun?
”Kaupungistuminen, yksinasumisen yleistyminen ja keskeisten sijaintien kova kysyntä haastavat asuntorakentamista. Tilaisuudessa esiteltiin pienasuntosuunnittelun onnistumisia, mutta nostettiin myös esiin haasteita. Ratkaisut näihin löytyvät parhaiten alan toimijoiden yhteistyönä, ei vastakkainasettelun, kautta, ” toteaa Lauri Lehtoruusu RAKLIsta.
Asuntorakentamisessa kohti muunneltavuutta
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Jyrki Tarpion mielestä pienten asuntojen suunnittelussa tulisi miettiä kokonaisuutta sen sijaan että tilaoptimoidaan joka asuntoa minimiin. Eli kuinka asunnon kokoa voisi muuttaa helposti käytön aikana eri paloja yhdistellen ja erottaen. Esimerkiksi yksiköiden kytkeminen 2–4 huoneen asuntoihin on toteuttavissa monenlaisissa lamelleissa ja pistetaloissa.
Pienasuntojen toimivuus ja viihtyvyys ei ole neliöistä kiinni. Tästä osoituksena ovat 15,5-neliöiset Studiokodit, joiden asukkaat Hilja Lindholm ja Matti Lepistö kertoivat asumiskokemuksistaan. Asuntojen parhaina puolina he näkivät kaappitilan määrän, muunneltavuuden, visuaalisen ilmeen sekä asumisen yhteisöllisyyden. Tilantuntua tuovat suuri huonekorkeus sekä parvi ja Studiokodista ei hukkaneliöitä löydy.
”Viime kädessä asuntorakentamisen laatu mitataan siinä, miten onnistumme vastaamaan asukkaiden toiveisiin ja tarpeisiin – niin asunnon ominaisuuksien, sijainnin kuin hinnankin suhteen. Alan yhteinen haaste on, miten huomioidaan asukkaiden muuttuvat tarpeet. Asuntorakentamisessa yhtenä ratkaisuna tähän voisi olla muuntojousto, joka tarjoaa mahdollisuuksia asukkaiden eri elämäntilanteisiin”, sanoo Aija Tasa RAKLIsta.
Lisätietoja:
Aija Tasa, Johtaja, asuminen, 0503272077, aija.tasa@rakli.fi
Lauri Lehtoruusu, Asiantuntija, asuminen, 0505737125, lauri.lehtoruusu@rakli.fi