• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Kokeilulaki kaavoitukseen vauhdittamaan taantumasta nousua

    Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava RAKLI on ehdottanut maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistusprosessin alkumetreiltä lähtien lain täydentämistä kiinteistönomistajan mahdollisuudella valmistella kaava kunnan luottamuselimen päätettäväksi.  

    Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelu parantaisi asuntotuotannon edellytyksiä kaupunkien kestävän kasvun tarpeisiin. Se myös lisäisi asemakaavoja ja rakennusoikeutta yhdyskuntarakenteellisesti hyvillä paikoilla, ripeyttäisi kaavaprosesseja ja parantaisi asemakaavojen toteutusvarmuutta. 

    ”Koronan aiheuttaman taantuman seurauksena Suomi tarvitsee kiinteistönomistajan kaavanvalmistelumenettelyä heti. Tämä onnistuu laatimalla asiasta kokeilulaki ja ottamalla se välittömästi käyttöön. Kokeilulaki varmistaa osaltaan kiinteistö- ja rakentamisalan pysymisen talouden ja työllisyyden moottorina ja muutoksentekijänä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tällä on suuri merkitys aikana, jolloin julkinen sektori harkitsee tarkoin omien investointien toteuttamista”, toteaa johtaja Kimmo Kurunmäki RAKLIsta.  

    Kokeilulaki ei edellytä valtiolta taloudellista elvytystukea. Sen sijaan se helpottaa investointipäätösten tekemistä ja edesauttaa niiden ripeää etenemistä toteutukseen. Lailla on välittömiä työllistäviä vaikutuksia. 

    ”Kokeilulaki olisi voimassa siihen saakka, kunnes uudistettu MRL tulee kokonaisuudessaan voimaan. Mitä nopeammin kokeilulaki saadaan käytäntöön, sitä paremmin sen kokemuksia ehditään hyödyntää MRL:n kokonaisuudistuksessa”, jatkaa Kurunmäki.  

    Täydennysrakentamiseen kaavoja toteutettaviksi, ei poikettaviksi tai varastoitaviksi 

    Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelu sujuvoittaa myös lupavaihetta, sillä kaavapoikkeamisten käsittelytarve poistuu näiden hankkeiden kohdalta kokonaan. Investoijan näkökulmasta menettely varmistaa sen, että hänen valmistelemansa ja kustantamansa suunnitelma pääsee suunnittelun eri vaiheissa luottamuselimen käsittelyyn eikä jää yksittäisen viranhaltijan pöydälle. 

    ”Ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden näkökulmasta menettely edistää täydennysrakentamista ja kehittää rakennettua omaisuutta resurssiviisaasti. Vajaakäytössä olevat kiinteistöt saadaan kaavoitettua ketterämmin uusiin käyttötarkoituksiin. Pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä tyhjänä olevat toimistotilat aiheuttavat arviolta 42 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Vajaakäyttöaste on kolminkertainen Tukholmaan, ja yli kaksinkertainen Osloon ja Pietariin verrattuna”, korostaa Kurunmäki.  

    Kaavamonopoli säilyy kunnalla  

    Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelu ei muuta vallitsevaa tilannetta, jossa kunnalla on kaavamonopoli. Kunnan päätettävissä on, laitetaanko kaava vireille vai ei. Se myös käsittelee valmistelijan toimittaman osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja päättää voiko valmistelija edetä suunnittelussa. Tämän jälkeen kunta päättää kaavaehdotuksen hyväksymisestä kunnan esittelijän esittelemänä.  

    ”Osa hankekohtaisesta kaavoituksesta tapahtuisi siis kiinteistönomistajan toimesta, mutta päätöksenteon ja kansalaisvuorovaikutuksen osalta normaalin kaavamenettelyn mukaisesti. Kunnan omat kaavoittajaresurssit voidaan kohdistaa aiempaa paremmin yksityiskohtaisesta sääntelystä kokonaisuuksien ohjaamiseen”, kertoo Kurunmäki.   

    Ehdotus kokeilulain muotoiluksi  

    RAKLI ehdottaa kokeilulakiin (ja myöhemmin MRL:iin) sisällytettäväksi asemakaavan laatimisaloitteen ja kaavanvalmisteluoikeuden seuraavaan tapaan: 

    Asemakaavan laatimisaloite   

    • Aloitteen kunnalle asemakaavan laatimiseksi tai muuttamiseksi voi tehdä kuntalain 3 §:n mukainen kunnan jäsen. Aloitteen tulee sisältää perustiedot alueesta, sen omistuksesta ja maankäytön muutoksesta perusteluineen.
    • Kunnan on käsiteltävä aloite ilman aiheetonta viivytystä ja tehtävä perusteltu päätös asemakaavan valmistelun vireilletulosta tai aloitteen hylkäämisestä viimeistään X vuorokauden kuluessa aloitteen tekemisestä. Aloitteen hylkääminen edellyttää luottamuselimen päätöstä. Kunta voi perustellusta syystä hylätä kaava-aloitteen esimerkiksi siksi, että se on vastoin voimassa olevaa yleiskaavaa. Yhteensopivuus kunnan strategioihin varmistettaisiin siis aloitevaiheessa. Päätettäessä kaavaehdotuksen hyväksymisestä yleiskaava tai muu strategiadokumentti ei voisi olla enää hylkäämisperusteena.
    • Jos kunta on tehnyt myönteisen päätöksen, kiinteistön omistajalla on mahdollisuus ryhtyä valmistelemaan asemakaavan laatimista, jos kunta ei Y vuorokauden kuluessa päätä itse huolehtia asemakaavan laatimisesta.

    Kiinteistönomistajan kaavanvalmistelu  

    • Kiinteistönomistaja voi huolehtia asemakaavan laatimisesta omistamalleen alueelle. Kiinteistön haltijalla on vastaava mahdollisuus, jos kiinteistönomistaja antaa tähän suostumuksensa.
    • Ennen laatimiseen ryhtymistä kiinteistönomistajan on toimitettava kunnalle osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kunta tekee osallistumis- ja arviointisuunnitelman perusteella päätöksen kiinteistönomistajan kaavavalmistelun jatkamisesta tai perustellusta syystä päätöksen valmistelun raukeamisesta. Päätös tulee tehdä 60 vuorokauden kuluessa osallistumis- ja arviointisuunnitelman toimittamisesta.
    • Kunnan on ilmoitettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, asetettava kiinteistönomistajan laatima kaavaehdotus julkisesti nähtäville sekä huolehdittava muutoin osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisestä XX luvun säännösten mukaisesti. Kiinteistönomistaja vastaa tästä kunnalle aiheutuvista kustannuksista.   
    • Kiinteistönomistajan esitettyä kaavaa hyväksyttäväksi, se tulee viedä viipymättä kaavojen hyväksymisestä päättävän toimielimen käsiteltäväksi. Kaava voidaan hylätä tai hyväksyä taikka tehdä siihen tarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin tarkistuksiin suostuneiden etuun tai oikeuteen.  
    • Vain kiinteistönomistajalla olisi valitusoikeus asemakaavan laatimisaloitteen vireilletuloa koskevasta päätöksestä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa kiinteistönomistajan kaavanvalmistelun raukeamista koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus kiinteistönomistajan valmisteleman kaavaehdotuksen päätöksestä määräytyisi samoin kuin muissa kaavapäätöksissä.  

    Lisätietoja: 
    Kimmo Kurunmäki
    johtaja
    050 373 6144