• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Lähiöt tulivat jäädäkseen – suuntana tulevaisuus

    11.11.2016

    Yli miljoonan suomalaisen kodit rakennettiin lähiöihin pikavauhdilla, kun kaupungistuminen Suomessa puoli vuosisataa sitten oli vauhdissa. Tarve asunnoille on kasvavilla alueilla yhä valtava, ja nyt on aika uudistaa sekä rakennuksia että ympäristöä niin, että lähiöiden palvelukyky ja elinvoima parantuvat. Asuinalueiden kehittämisohjelma kokosi lähiöammattilaiset 9.11. seminaariin, jonka ympäristöministeriö järjesti yhteistyössä RAKLIn ja Vahasen kanssa.

    Seminaarin avasivat Jaana Nevalainen ympäristöministeriöstä ja puhetta johtanut Katja Soini Vahaselta. He kannustivat lähiöiden kehittäjiä pistämään nyt toimeksi. ”Asuinalueiden kehittämistä on pitkään tutkittu ja harjoiteltu. Uskallan sanoa, että tämä osataan, ja nyt on aika laittaa isompi vaihde silmään. Kyseessä ei ole pelkkä korjaaminen, vaan lähiöiden laajempi uudistaminen”, alleviivasi Soini.

    Pienillä toimilla lisää elinvoimaa

    Turku on yksi lähiökehittämisen edelläkävijöistä. ”Meidän mallissamme toimitaan yli kaupunkiorganisaation toimialarajojen ja tiiviissä yhteistyössä uudistettavan alueen asukkaiden ja yritysten kanssa”, kuvaili Katri Arnivaara. Osallistamiseen on kehitetty uusia tapoja. Esimerkiksi perheille suunnattu lauantaikoulupäivä toimi hyvin vuorovaikutuksen lisäämisen välineenä.

    ”Kehittämisessä tärkeää on toimenpiteiden ketju. Tehdystä työstä pitää viestiä jatkuvasti ja laajalle joukolle. RAKLIn klinikka oli hyvä tapa saada sidosryhmät kattavasti mukaan ideoimaan tapoja lisätä elinvoimaa Pansio-Pernoon”, Katri Arnivaara kehui. Klinikan tuloksista kertonut Marika Latvala RAKLIsta nosti kaupunkivetoisesta lähiökehittämisen mallista erityisesti esiin teemaverkostot: ”Teemoitus ja niiden ympärille muodostettavat verkostot ovat keskeisiä. Kukaan ei onnistu asuinalueen kehittämisessä yksin.” Yleisö muistutti, että kiinteistönomistajat ja heidän tekemänsä investoinnit ovat avainasemassa, kun uudistuksia toteutetaan.

    Lähiöiden kehittämisellä on merkitystä myös kaupungin talouden kannalta. ”Vaikutukset ovat moninaisia. Ne ulottuvat kiinteistöjen arvonnoususta ja verotuloista sosiaali- ja terveyspalvelujen säästöihin asti. Tunnelman ja viihtyvyyden parantaminen on kannattavaa”, kuvaili Tuomas Heikkinen Turusta kaupungin kokemuksia ja laskelmien johtopäätöksiä. Vaikka jokaisella alueella onkin ominaispiirteensä, on kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen erittäin hyödyllistä. ”Runosmäessä olemme kokeilleet Hyvä arkiympäristö -peliä, joka innosti nuoria budjetoimaan ja valitsemaan, mitä heidän asuinalueellaan pitäisi tehdä”, kertoi Katariina Hilke ja lisäsi palvelumuotoilun tulevan nyt vahvasti kaupunkikehittämiseen.

    Parempia palveluja täydennysrakentamalla

    Oulun Kaukovainiota tiivistetään ja täydennetään. Fyysisen ympäristön parantamiseksi on otettu käyttöön monia keinoja, joita pohdittiin suunnittelupäivässä yhdessä asukkaiden kanssa. ”Palvelukeskus uudistetaan, ja alueelle tulee vahva asiointipaikka. Ympäristöä, kuten puistoja, ilmettä ja yhteyksiä parannetaan. Keskustan korttelialueet rakennetaan uudelleen”, Antti Määttänen luetteli. Kaikkea tätä tehdään pitkäjänteisesti jopa parikymmentä vuotta ja yhteisöllisellä toimintatavalla haetaan tasapainoa siihen, mitä uutta alueelle tuodaan ja mitä säilytetään.

    ”Pitää muistaa, etteivät väestönkasvu ja rakentamisen määrä saa olla ainoat mittarit. Elinvoimaisessa lähiössä on väkeä kaikista ikäryhmistä, saavutettavuus on hyvä ja arki sujuu”, alleviivasi Samuli Saarinen Turusta.

    Lisää tehoa uusilla toimintamalleilla

    Kokonaisvaltainen, jopa 30 vuoden taloyhtiöstrategia on johtamisen väline, joka mahdollistaa päätöksenteon ja omistusten hallitun kehittämisen. ”Strategisen ajattelun tuominen taloyhtiön johtamiseen helpottaa taloudenpitoa, päätösten tekemistä ja rahoituksesta neuvottelua. Unelma olisi naapuruston ja jopa koko lähiön yhteinen strategia, joka antaisi suuntaa asuinalueen pitkäjänteiselle kehittämiselle”, sanoi Katja Soini. Tärkeää on se, että yhtiön uudistustarpeisiin herätään, ne hyväksytään, yhteisiin tavoitteisiin sitoudutaan ja tilanne hyödynnetään.

    Kokemuksia Härkämäestä kertoi Heikki Lehtonen. ”Taloista muodostettiin kolme ryhmää iän ja teknisten ratkaisujen perusteella. Yhteiset korjaussuunnitelmat olivat paitsi taloudellisesti järkevä ratkaisu, myös tae siitä, ettei lopputuloksesta tullut kirjava”, Lehtonen kuvaili. Hyvä henki ja sitoutuminen syntyivät yhteisissä asukastapahtumissa.

    Putkiremontti viikoissa valmiiksi

    Firassa herättiin siihen, että yhden kylpyhuoneen näkökulmasta on hölmöä tehdä yksi työvaihe valmiiksi koko linjassa ennen kuin päästään seuraavaan. Kolmen kuukauden työmaa saadaan tehtyä kolmessa viikossa, kun yhdestä työvaiheesta siirrytään suoraan seuraavaan. ”Vielä tiiviimpään aikatauluun päästään, kun tehdään töitä vuoroissa, eikä vain kahdeksan tuntia päivässä. Uudenlainen, nopea putkiremontti onnistuu, kun koko joukkueella on yhteinen maali ja pelitapa”, lupasi Sami Kokkonen. Tehokas prosessi ei tarkoita sitä, että pitäisi tehdä bulkkia. Avain muutokseen on työskentelykulttuuri ja jokaisen henkilökohtainen halu onnistua.

    ”Viikon putkiremontti -tyyppiset ratkaisut ovat erittäin tervetulleita myös meidän näkökulmastamme nykytilanteessa, jossa pankit kilpailevat varmoista asiakkaista”, iloitsi Ari Pauna Hyposta. Tiukentunut sääntely estää pankkeja ottamasta riskejä, mikä osaltaan polarisoi asuntomarkkinaa. Rahoituspäätöksiä arvioidaan muun muassa teknisten näkökulmien, kiinteistön sijainnin ja tulevaisuuden käytettävyyden pohjalta.