• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Maankäyttö- ja rakennuslaille asetetut tavoitteet eivät ole täyttymässä

    Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta lähdettiin työstämään kunnianhimoisin tavoittein, sillä niin kaavoituksessa kuin rakentamisessa on tilausta parannuksille. RAKLIn mukaan lausunnoille tullut ympäristöministeriön esitys kaavoitus- ja rakentamislaiksi kuitenkin osoittaa, ettei uudistukselle annetut tavoitteet ja odotukset ole täyttymässä. Voimaan tullessaan uusi laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.  

    ”Esityksessä uutena lain edellyttämänä suunnittelun tasona on tuotu oikeusvaikutukseton kaupunkiseutusuunnitelma​. Se olisi pakollinen MAL-sopimusseuduille ja laadittava kaavanmukaisella menettelyllä. Tämä uusi taso on tuotu kaavahierarkian sisään ilman, että muuta kaavoitusta oltaisiin keventämässä. Riskinä ovat kaavoituksen raskas kokonaisuus ja vaikeus sovittaa kaupunkiseutusuunnitelman prosessi toimenpiteisiin keskittyvän MAL-sopimuksen laatimiseen ja allekirjoittamiseen”, kertoo Kimmo Kurunmäki.  

    Ilmasto- ja asuntopolitiikan kannalta tärkeät täydennysrakentamisen yhteistyövälineet puuttuvat tyystin lakiluonnoksesta. RAKLI edellyttää, että kiinteistönomistajan mahdollisuus laatia asemakaava kunnan päätettäväksi palautetaan lakivalmisteluun. Menettely lisäisi kaavojen toteutuskelpoisuutta, vähentäisi kaavapoikkeamisia ja ennen kaikkea tekisi yhteistyön rooleista nykyistä läpinäkyvämpiä ja ennustettavampia. 

    ELYn rooli tulee pitää nykyisen, vuonna 2017 voimaan astuneen, säädöksen mukaisena. Maapoliittisten korvaus- ja maksutasojen nosto muodostaa riskin täydennys- ja lisärakentamishankkeille. Se ei ole hankkeeseen ryhtyvän, kunnan eikä kuntalaisten etu. 

    Laadun tae on toimiva vastuuketju 

    Positiivista esityksessä on hankkeiden vastuuketjua koskevat muutokset, jotka parantavat rakentamisen laatua. Nykytilanteessa rakennushankkeeseen ryhtyvä on ainoa lain nojalla hankkeesta vastuussa oleva taho. Siksi esitetty muutos vastuun jakamisesta tilaajan keskeisille sopimuskumppaneille on erittäin tervetullut. Esitys ei perustelujen mukaan ole estämässä mitään toteutusmuotoja. 

    ”Vastuita koskevissa pykälissä on tarkennettavaa, mutta suunta on oikea. Puutteeksi näemme sen, että keskeisiin osapuoliin kohdistuva viiden vuoden vastuuaika ei koske kaikkia urakoitsijoita lakisääteisesti eikä päävastuulliselle toteuttajalle ole asetettu työmaan yhteensovitusvelvollisuutta. Suunnittelun osalta yhteensovitusvelvollisuus on kohdistettu pääsuunnittelijalle”, toteaa Mikko Somersalmi

    Rakennus- ja purkulupien kriteerit eivät saa estää kaupunkien kestävää kehittämistä 

    Esityksessä oleva vapaaehtoinen 2-vaiheinen lupaprosessi tarjoaa mahdollisuuksia, mikäli 2-vaiheisuus ei johda samojen asioiden tarkasteluun yhä uudelleen 

    Somersalmen mukaan kirjaukset korjausrakentamisen lupakynnyksestä jäävät kuitenkin tulkinnanvaraisiksi.  

    ”Esityksellä ei saisi vaikeuttaa kiinteistöjen vaiheittaista ja joustavaa korjaamista, joka on tärkeää koko kiinteistökannan energiatehokkuuden kehittämiselle.  Purkamislupaprosessiin liittyvien kirjausten uhkana on purkamislupakynnyksen nousu, mikä olisi todella ongelmallista kasvukeskusten kestävälle kehittämiselle täydennysrakentamalla.” 

    Vaatimukset huomioon otettavista seikoista rakentamisessa lisääntyvät esityksen perusteella esimerkiksi elinkaariominaisuuksien osalta. Esityksen pykälien ja perustelujen kirjauksissa on korjattavaa käsitteiden selkeyttä ja osapuolien roolia ajatellen. Viranomaisvalvonnan rooli on jatkossakin oltava toteaminen, että olennaiset tekniset vaatimukset on huomioitu. 

    Digitalisuuteen kannustaminen tärkeää, mutta lakiesitys on epäselvä 

    Esityksen mukaan rakennuslupa haettaisiin jatkossa tietomallilla tai muuten koneluettavassa muodossa. Lupaa koskevien tietosisältöjen ja menettelyjen osalta esitys on epäselvä.  

    ”Päivitettyä tietoa tulisi saada julkiseen rekisteriin luotettavasti olemassa olevista prosesseista, kuten rakennuslupaprosessista. Siksi rekisteriin tulee viedä vain ne tiedot, joita tarvitaan rakennuslupapäätöksen saamiseksi. Erityissuunnitelmat tulisi ehdottomasti jättää toteumamallin ulkopuolelle”, kertoo Eva Elston-Hämäläinen.  

    Menettelyjen kirjauksen osalta laissa on lisäksi paljon haasteita. Yksityiskohtaiset kirjaukset siitä, kenen tulee päivittää suunnitelma- tai toteumamallia, eivät kuulu lain puolelle. Viranomaisen ei pidä tulla yksityiskohtaisesti määrittelemään käyttö- ja huolto-ohjeen muotoa tai yhteyttä tietojärjestelmiin.  

    Ilmastonmuutoksentorjunta olennaisessa osassa​ 

    Rakennetulla ympäristöllä on merkittävä ilmastovaikutus ja on tärkeää, että ilmastoasiat tulevat huomioiduksi.  

    Esityksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen olisi jatkossa huomioitava kaikessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa. Tätä toteutetaan esimerkiksi ilmastovaikutusten arvioinnilla.  

    ”Arvioinnissa tulisi tarkastella hankkeen yksilöllisiä tarpeita ja toimenpiteitä vähähiilisyyden edistämiseksi. Yksinkertaistettu ja keinotekoiseen rakennuksen ja rakennuspaikan jaotteluun perustuva menettely yhdistettynä rakennustyyppikohtaiseen raja-arvoon ei ole oikea tapa toteuttaa vähähiilisyyden olennaista teknistä vaatimusta”, jatkaa Somersalmi.  

    Katsastusvelvoitteesta ei tule säätää laissa 

    RAKLI ei hyväksy ehdotusta katsastusvelvollisuudesta. Esitetty katsastusvelvoite on täysin kustannustehoton tapa edistää kiinteistöjen elinkaaren aikaista laatua. Rakennusten ylläpito kehittyy koko ajan kohti jatkuvaa seurantaa hyödyntäen digitaalisia apuvälineitä.  

    ”Ulkopuolisen tekemä muodollinen tarkastus kulkee täysin vastavirtaan ylläpitokulttuurin kehittymisen kanssa. Katsastusmenettely vain lisäisi kiinteistöihin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja kustannuksia auttamatta jatkuvassa ylläpitotyössä. Lisäksi se veisi resursseja tehokkaammin tavoitetta edistäviltä keinoilta”, huomauttaa Somersalmi.  

    Ympäristöministeriö lähetti lausuntokierrokselle 27.9. ehdotuksen hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Uudella lailla on tarkoitus korvata nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki. Lausuntoja voi antaa 7.12.2021 asti.