• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Matkakeskus uudistaa Turkua

    16.03.2016

    Turussa mietitään ratkaisuja arjen ja matkaketjujen sujuvoittamiseksi. Suunnitelmissa on uusi matkakeskus, joka tukisi keskustan elinvoimaisuutta, vähentäisi ratapihan estevaikusta kaupunginosien välillä ja mahdollistaisi sujuvat vaihdot liikennevälineestä toiseen. RAKLI järjestää yhteistyössä Turun kaupungin kanssa kevään aikana klinikan, jolla pohditaan parasta toteutustapaa suurhankkeelle. Työ käynnistyi 11.3. aloitusseminaarilla, jossa kuultiin matkakeskusasiaa monista näkökulmista.

    Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen kertoi Turun matkakeskusvisioista. Tavoitteena on liikkumisen merkittävä helpottaminen ja hyvä palvelukokonaisuus, josta kaavaillaan suurelta osin myös virtuaalista. ”Luontevimmaksi paikaksi uudelle keskukselle on valikoitumassa linja-autoaseman seutu. Klinikan tavoitteena on sitouttaa osapuolia hankkeeseen ja määritellä, miten se kannattaisi vaiheistaa toteuttamiskelpoisuuden varmistamiseksi”, Hintsanen kuvaili.

    Kaupunkilaisten tarpeet muuttuvat

    ”Elämä kaupungeissa on suuressa muutoksessa ja keskustoilla tuntuu olevan vaikeuksia päästä mukaan kehitykseen esimerkiksi uusien liikemallien muodossa. Ihmiset haluavat nähdä kokea ja tuntea”, kuvaili professori Heli Marjanen. Hän kehotti matkakeskuksen suunnittelijoita pohtimaan huolellisesti sitä, miten ihmiset keskustaan tulevat ja mitä he siellä haluavat tehdä. ”Houkuttelevuus ja viihtyisä yhteys keskustaan ovat onnistumisen edellytyksiä. Matkakeskuksen luonnetta kannattaa miettiä tarkkaan, jotta se tuo tullessaan lisää eloa kaupunkiin” Marjanen painotti.

    Turun liittämiseksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen on ideoitu nopeaa raideyhteyttä, ”tunnin junaa”. ”Kaupunkien verkostoituminen helpottaa osaamispääoman hyödyntämistä laajalla alueella. Jos yhteydet toimivat, ei kaikkien tarvitse kasaantua samaan paikkaan aineettoman pääoman jakamiseksi”, kertoi hankkeen taloudellisia edellytyksiä yhteiskunnallisesta näkökulmasta selvittänyt professori Hannu Piekkola. Perinteisesti ajateltuna Turku on liian etäällä pääkaupunkiseudusta kuuluakseen samaan työssäkäyntialueeseen, mutta tärkeän osaamisen siirtymisen kannalta tiiviimpi yhteys olisi hyödyllinen. ”Työpaikkaliikkuvuus on kansantaloudellisesti merkittävä tekijä, eikä junassa matka-aika mene hukkaan. Työpaikkaliikkuvuus Helsingin suuntaan olisi noin 1,5-kertainen kuin päinvastoin. Laskelmieni mukaan investointi maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa”, Hannu Piekkola arvioi.

    Yhteiset mallit tehostavat toteutusta

    Valtio on asemanseuduilla läsnä kiinteistön- ja liikennejärjestelmän omistajana sekä liikkumispalveluiden tarjoajana. ”Asemanseutujen kehittämishankkeita on vireillä parisenkymmentä eri puolilla Suomea. Näiden kehittämiseen tarvitaan yhteisiä ja tehokkaita toimintamalleja, koska resurssit ovat niukkoja”, sanoi johtava asiantuntija Antti Kari Senaatti-kiinteistöistä ja jatkoi: ”Kiinteistökehittämiseen on asemien seuduilla paljon mahdollisuuksia ja on tärkeää, että myös ympäröivää kaupunkiympäristöä uudistetaan samalla paremmin nykyajan tarpeita vastaaviksi. ” ”Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ovat molemmat nyt pinnalla ja tärkeitä asioita. Liikenneviraston pitää varmistaa, että henkilö- ja tavaravirrat kulkevat jatkossakin sujuvasti, mutta haluamme myös olla mukana mahdollistamassa muutosta”, lupasi projektipäällikkö Heidi Mäenpää.

    Digitalisaatiolla parempaa liikkumista

    Matkakeskussuunnittelun aikajänne on erittäin pitkä, useita kymmeniä vuosia, joten nykyiset ja tulevat tarpeet pitää ottaa taidolla huomioon kokonaisuutta rakennettaessa. Tulevaisuuden liikenteestä ja palveluista seminaarissa puhui ylitarkastaja Krista Huhtala-Jenks liikenne- ja viestintäministeriöstä. ”On tärkeää ymmärtää, että liikkuminen on yhtä henkilökohtaista kuin musiikki. Ja maku sen suhteen vaihtelee, koska tarpeet eivät ole samat kaikkina vuorokaudenaikoina”, Huhtala-Jenks huomautti. Suomessa on nyt paljon erilaisia palvelukokeiluja käynnissä ja liikenteen automatisaatio menee huimaa vauhtia eteenpäin. ”Liikkumisen valtavan murroksen ja jakamistalouden olemuksen hahmottaminen tuo toki paineita matkakeskuksen ideointiin, mutta se on mielestäni myös mieletön mahdollisuus”, Krista Huhtala-Jenks kannusti. Suomi haluaa olla liikennemarkkinoiden kirkkaimmassa kärjessä ja tältä saralta odotetaan myös uusia vientituotteita.

    Tulevaisuuden liikennejärjestelmiä suunnitellaan laajasta, alueellisesta näkökulmasta. ”Oleellista on nykyisen infrastuktuurin toimivuuden ja turvallisuuden sekä tehokkaan käytön varmistaminen. Kertarysäyksellä meillä tuskin enää uudishankkeita tehdään, vaan todennäköisempi vaihtoehto on vaiheittainen kehittäminen”, sanoi Varsinais-Suomen liikennejärjestelmätyön aluevastaava Olli Holm Liikennevirastosta. ”Palveluistaminen lisää dynaamisuutta ja ennakoitavuutta, mikä on matkustajan kannalta ensisijaisen tärkeää. On kaksi eri asiaa sujuuko liikenne vai arki, mikä on tärkeää muistaa liikennejärjestelmää uudistettaessa”, Holm korosti.

    Koko keskustan kehityshanke

    Matkakeskuksen kaupallisista edellytyksistä puhuivat Realprojektin projektipäällikkö Saku Järvinen ja Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve. ”Turussa matkakeskushanketta on suunniteltava erityisen huolella, koska sijainti ei ole aivan keskustassa. On varmistettava, että liikkuminen keskustan ja uuden keskuksen välillä on sujuvaa ja houkuttelevaa. Asiakkaiden tarpeita pitää ymmärtää todella syvällisesti”, Arve kuvaili. ”Turussa on hyvät lähtökohdat matkakeskuksen kehittämiselle, koska markkina kasvaa. Suunniteltu sijainti hieman keskustan laidalla tuo kuitenkin mukaan haastetta. Riittävän asiakaspotentiaalin saavuttamiseksi on tärkeää huolehtia siitä, että matkakeskus on kiinnostava asiointipaikka myös muille kuin liikenneasiakkaille”, muistutti Saku Järvinen. Hän kehotti pohtimaan tarkoin hybridikeskuksen eri toimintojen roolia ja varmistamaan, että seudulle tulee matkakeskuksen myötä uusia atraktioita ja aktiivisuutta.

    Seminaariaamupäivä päättyi paneelikeskusteluun, jossa Heidi Mäenpää, Minna Arve, Heli Marjanen, Jari Paasikivi ja Harri Holmström pohtivat matkakeskuksen merkitystä. Ankkurikadun kiinteistöjen toimitusjohtaja Harri Holmström totesi, että hybridikeskuksen tulee olla joko pieni tai suuri menestyäkseen, välimuoto ei toimi. Hän myös peräänkuulutti Turkuun näyttävää maamerkkiä, ja yhtä mieltä koko kaupungin profiilin nostamisesta uuden keskuksen myötä olivat myös muuta keskustelijat. ¨Turun kaupungin kehittämispäällikkö Jari Paasikivi summasi tavoitteita toteamalla, että suunnittelun lähtökohtana pitää olla viihtyisä elinympäristö ja hyvä yhteys kaupunkiin, ei vain yksittäinen rakennus.