• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Turussa intoa asuinalueiden uudistamiseen

    09.06.2016

    Innostus oli käsin kosketeltava, kun lähiöiden kehittämisestä kiinnostuneet kokoontuivat Turkuun vetämään yhteen kevään Elinvoimaa lähiöihin -klinikan tuloksia. RAKLIn järjestämissä työpajoissa rakennettiin malli, jonka avulla asuinalueen uudistaminen etenee johdonmukaisesti ja haluttuun lopputulokseen päästään. Kehittämistarpeet ovat erittäin merkittäviä, kun lähiöt ikääntyvät ja kaupungistuminen kiihtyy, joten kokemusten vaihtaminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen on tärkeää. Pilottialueena klinikalla oli Pansio-Perno, jonka uudistamiseen sovelletaan niin sanottua Turun mallia.

    Lähiökehittäminen alkaa tavoitteiden asettamisella ja työn organisoimisella. Tämän jälkeen kartoitetaan kehitettävän alueen mahdollisuudet ja haasteet. Jokaisella alueella on oma identiteetti ja potentiaali, joita tulee uudistamisen yhteydessä vahvistaa. Seuraavaksi kootaan osallistuvat tahot ja toimenpiteet ”elinvoimahaaviin”, josta ne voidaan edelleen ryhmitellä teemoittain. Koska tehtäviä asioita on yleensä paljon ja resursseja niukasti, on välttämätöntä priorisoida ja aikatauluttaa toimet pidemmälle aikavälille. Kun tiekartta on valmis, voidaan se hyväksyä kaupungin päätöksentekoelimissä.

    Vastuita ja työnjakoa

    ”Ilman selkeää organisoitumista ja vastuiden jakamista lähiökehittämisessä on vaikea onnistua. Jotta muutos tulee näkyväksi, täytyy liikkeelle lähteä ripeästi, testata rohkeasti villejäkin ideoita ja kertoa tehdyistä toimenpiteistä jatkuvasti, koska työ on pitkäjänteistä”, luetteli klinikan vetäjä Marika Latvala. Projektikoordinaattori Katri Arnivaara painotti, että kaupunki voi olla lähiökehittämisen organisaattori, mutta mukaan tarvitaan myös laaja joukko kumppaneita. ”Virkamiesten tehtävänä on toimia moottorina sekä tarkastella tuloksia ja saavutuksia”, Arnivaara linjasi.

    Asuinalueiden kehittäminen perustuu Turun kaupungin strategiaan ja sitä toteuttaviin hyvinvointi- ja kilpailuohjelmiin. ”Meillä on kehitetty ”Turun malli”, jota nyt RAKLIn klinikalla jalostettiin edelleen. Mukaan otetaan asukkaat, alueen yritykset ja järjestöt. Lisäksi panostetaan siihen, että kaupungin edustajien yhteistyö on sujuvaa yli toimialarajojen”, johtaja Tuomas Heikkinen kertoi. Lähtökohtia asuinalueiden uudistamiselle ovat asukkaiden tarpeet ja toiveet sekä vuorovaikutuksen lisääminen. ”Monialaisesta yhteistyöstä on hyviä kokemuksia. Nyt sen kautta aletaan viedä eteenpäin kuutta painopistettä, jotka valikoituivat Pansio-Pernon alueidentiteetin vahvistamisen välineiksi”, totesi vapaa-aikatoimialan johtaja Minna Sartes.

    Pienilläkin toimilla isoja tuloksia

    Pansio-Pernossa mietittiin keinoja parantaa alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Yhdeksi teemaksi nousi alueen sydämen vahvistaminen, koska maantieteellisesti alue on melko laaja ja hajanainen. ”Alueella on paljon potentiaalia, joka pitää nyt saada hyödynnettyä. Esimerkiksi meriyhteyttä pitää parantaa, luoda sellaisia houkuttimia, jotka tuovat väkeä alueen ulkopuoleltakin Pansio-Pernoon, täydennysrakentamisen mahdollisuuksia käyttää ja tunnelmaa kohottaa erilaisten taideprojektien, kuten valoteoksen avulla sekä asumisneuvontaa lisäämällä”, esitteli kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa. Seuraavaksi kaikki toimenpiteet projektoidaan. ”Jos yhtään tuntuu, ettei eteneminen ole riittävän vauhdikasta, toivon, että kaikki mukana olevat tahot patistavat toisiaan eteenpäin”, kannusti klinikkatyöstä kaupungilla vastannut erityisasiantuntija Janne Mustonen.

    Yhteisöllisyyttä Pansio-Pernossa on jo lisännyt palvelukeskus Hövelissä sijaitseva Me-talo. ”Kyseessä on kohtaamispaikka kaikille asukkaille. Meillä voi olla esimerkiksi yhtä aikaa toimintaa lapsille ja palvelutalon asukkaille. Olemme matalan kynnyksen tila”, kertoi isäntä Miika Neulaniemi. Me-talo avautui huhtikuussa, ja sen toiminnan vakiinnuttaminen on yksi keskeinen tekijä Pansio-Pernon ”sydämen käynnistämisessä”.

    Houkuttelevaa asumista

    Kiinteistönomistajien terveisiä seminaariin toivat asuntopalvelupäällikkö Erja Ylitalo TVT Asunnoista ja aluejohtaja Matti Keitilä SATOsta. ”Alueen elinvoima muodostuu rakennetusta ympäristöstä, ihmisistä ja tapahtumista. Pansio-Pernossa on nyt paljon tahtoa parantaa alueen imagoa ja asukkaiden viihtymistä”, kiitteli Matti Keitilä. Iloista pöhinää tuo esimerkiksi loppukesästä järjestettävä kaupunginosaviikko. ”Uudistusten täytyy olla sellaisia, että asukkaat niitä arvostavat. Me olemme esimerkiksi kaavailleet pihoillemme erilaisia liikuntapaikkoja lapsille ja aikuisille. Myös valaistuksen parantaminen nousee usein asukkaiden toiveena esiin”, kertoi Erja Ylitalo. TVT Asunnot on myös palkannut alueen nuoria hoitamaan kiinteistöjä ja piha-alueita kesän ajaksi. ”On hyvä, että nuoret pääsevät mukaan työelämään ja toisaalta käytännön hommissa arvostus omaa asuinaluetta ja sen siisteyttä kohtaan myös lisääntyvät”, Erja Ylitalo arvioi.

    Esimerkkinä alueyhteistyöstä kehityspäällikkö Katja Soini Vahanen Oy:stä kertoi, miten Turun Härkämäessä laaditaan yhdessä asukkaiden kanssa 11 taloyhtiölle ja ostoskeskukselle kiinteistöstrategiat. ”Strategioiden laatimisen osana hallitukset on koottu naapurustotapaamisiin miettimään lähiön yhteisiä asioita, kuten mitä kunnossapito- ja korjaustarpeista sekä kehittämisestä he haluavat tehdä yhteisvoimin, miten ostaria tulisi asukkaiden mielestä kehittää, ja missä viheralueiden parantamisessa he haluavat tehdä yhteistyötä Härkämäkiseuran kanssa. Vahaselta voisi jatkossa myös olla mukana lähiökehittäjä, joka toimisi asukkaiden ja kaupungin tukena koordinoimassa alueen kehittämistä pitkällä aikavälillä, jos tällaista toivotaan”, kuvaili Katja Soini.

    RAKLI järjestää syksyllä tilaisuuden Elinvoimaa lähiöihin -klinikan tuloksista myös Helsingissä. Turun klinikan tulosraportti julkaistaan lokakuussa.

    Klinikan sivut