• fi
  • en
  • Asuntopolitiikka hyvin esillä hallitusohjelmassa – olennaista miten kirjaukset viedään käytäntöön

    RAKLI on vuosia vaatinut pitkäjänteistä ja ennustettavaa asuntopolitiikkaa, sillä asumiseen liittyvät investoinnit ja päätökset tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi asuntopolitiikan aaltoliike olisi saatava tyyntymään ja ottaa tavoitteeksi pitkäjänteinen kehittäminen – kuten uudessa hallitusohjelmassa on todettu. Hallitusohjelmassa olikin tällä kertaa käsitelty laajasti asuntopolitiikkaa ja asuntotarjonnan lisäämiseen liittyviä tavoitteita ja keinoja, joista nostoja RAKLIn asunnot-toimialan vetäjän Aija Tasan blogissa.

    Pitkäjänteisyyttä ohjelmassa on haettu kokonaisvaltaisella kahdeksan vuoden kehittämisohjelmalla, joka tulisi laatia yhdessä alan toimijoiden kanssa. Yhtä lailla on tärkeää, että eri hallituskausille laaditaan yhteistyössä kahdeksan vuoden ohjelmaa tarkentava ohjelma.

    Hallitusohjelmassa on myös hyvin tuotu esiin tavoite tukea kestävää kaupunkikehitystä ja lisätä asuntorakentamista kasvavilla kaupunkiseuduilla, joka on täysin linjassa RAKLIn tavoitteiden kanssa. Asuntotarjonnan lisäämistä tuetaan muun muassa pitkän korkotuen käynnistysavustuksilla, joiden laajentamista  kaikille MAL-sopimusalueille on hyvä vielä harkita. Lisäksi puurakentamiseen otetaan käyttöön 20 % korotettu käynnistysavustus.

    Pidämme hyvänä eri ikä- ja väestöryhmien tarpeet huomioon ottamista entistä paremmin sekä yhteisöllisen asumisen kehittämistä. Hallitus on kiinnittänyt huomiota myös ikääntyneiden asumiseen, ja sen tukemiseksi toteutetaan toimenpideohjelma. RAKLI oli mukana laatimassa ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa vuosille 2013-2017 ja olemme myös mielellämme mukana laatimassa uutta toimenpideohjelmaa, sillä teemme aktiivisesti töitä asian edistämiseksi muun muassa älykkään palveluasumisen HIPPA-hankkeessa.

    Edistääkseen kohtuuhintaista asuntorakentamista kasvavilla kaupunkiseuduilla hallitus ehdottaa otettavaksi käyttöön käyttötarkoituksen muutosavustuksen, jolla olemassa olevaa rakennuskantaa, kuten toimistoja, voidaan muuttaa ARA-asunnoiksi. Tyhjentyneiden tilojen saaminen järkevään käyttöön on olennainen osa kestävää kaupunkikehitystä. Yksistään pääkaupunkiseudun vajaat 1,2 miljoonaa tyhjää toimistoneliötä synnyttivät vuonna 2018 laskennallisesti 42 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Määrä vastaa keskikokoisen suomalaisen kaupungin asuntojen hiilidioksidipäästöjä.

    RAKLI muistuttaa, että vastaavantyyppinen avustus otettiin käyttöön jo vuoden 2014 ohjelmassa, mutta avustusta ei myönnetty yhdellekään hankkeelle vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Aikaisempi avustus oli myös soveltamisalaltaan laajempi, kun toimistot oli mahdollista muuttaa myös vapaarahoitteisiksi asunnoiksi viiden vuoden vuokra-asuntokäyttövelvoitteella. Uutta avustusta ei pitäisikään rajata vain ARA-kantaan.

    RAKLI kiinnittää huomiota siihen, että vielä avustusta olennaisempaa ovat ketterät kaavamuutosprosessit sekä tulevaisuuden kaavojen laatiminen riittävän laajoin käyttötarkoituksin. Hankkeeseen ryhtyvän yksityisen toimijan kaava-aloiteoikeudella voidaan merkittävästi kohentaa olemassa olevan rakennuskannan käyttöastetta. Tyhjien tilojen joustavampi käyttöön saaminen liittyy läheisesti hallitusohjelmassa mainittuun rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen, mikä on yksi keskeisimmistä rakennetun ympäristön kehittämisen tavoitteista käynnistyvällä hallituskaudella.

    Kestävää kaupunkikehitystä hallitus haluaa luoda myös kehittämällä lähiöitä. Yksi keino tähän on asuinalueiden täydennysrakentaminen, jonka edistämiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Täydennysrakentaminen lisää alueiden vetovoimaa ja mahdollistaa parempia palveluita. Hyvä onkin, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että MAL-sopimuksissa edistetään täydennysrakentamista sekä siirtymistä markkinaehtoiseen pysäköintiin, joka edistää myös kohtuuhintaista asumista. Näitä RAKLIkin on ajanut tavoitteissaan.

    Hallitusohjelmassa on hyvin nostettu esiin myös valtion tukeman kohtuuhintaisen ARA-asuntotuotannon rooli markkinaehtoista ja yksityistä asuntotarjontaa täydentävänä sekä suhdanteita tasaavana. Jotta voidaan turvata riittävä monipuolinen asuntotuotanto, emme pidä hyvänä ARA-asuntotuotannon prosenttiosuuden nostamista vähintään 35 prosenttiin. Näin merkittävä muutos voi johtaa muun asuntotuotannon syrjäytymiseen ja tilanteeseen, jossa hankkeet eivät etene sen vuoksi, että ARA-hankkeita ei saada käynnistettyä.

    Asuntokannan korjaamista tukemaan hallitus esittää useita toimia, joista esimerkiksi perusparannuksen käynnistysavustus on ollut käytössä aikaisemminkin suhdanneluontoisena. Vastuullisen kiinteistönomistamisen lähtökohtana tulee kuitenkin olla, että perusparannuksiin varaudutaan niin, että niiden tukemiseen valtion taholta ei ole tarvetta. Tämä olisi hyvä olla lähtökohtana myös ARA-kannan osalta.

    RAKLI on usean vuoden ajan ajanut tavoitetta valtion tukeman lainajärjestelmän kokonaisuudistamiseksi ja hyvä onkin, että tämä on kirjattu hallitusohjelmaan. Uudistaminen tulee toteuttaa niin, että olemassa olevan lainakannan ehtoja ei takautuvasti heikennetä. Hyvä olisi ollut myös selvittää mahdollisuus lyhyempään laina-/rajoitusaikaan (esim. 30 vuotta). Viime vaalikaudella jäänyt asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen on myös mainittu ohjelmassa, jonka toivomme etenevän sujuvasti tulevalla nelivuotiskaudella.

    Omistusasumisen uusista muodoista on todettu, että osuuskunta-asumisen pilotteja jatketaan ja valmistellaan osuuskunta-asumisen lainsäädäntö. RAKLI oli toimeksiantajana marraskuussa 2016 julkaistussa PTT:n laatimassa selvityksessä asunto-osuuskunnista. RAKLI on myös mukana kesällä 2019 käynnistyvässä asunto-osuuskuntatutkimuksessa.

    Hallitusohjelmaan kirjattu asunnottomuuden poistaminen 2027 mennessä on tärkeä tavoite. Suomessa tehty työ asunnottomuuden poistamiseksi onkin hyvä esimerkki, miten systemaattinen ja pitkäjänteinen työ johtaa hyviin tuloksiin.

    On hyvä muistaa, että kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi tulee tehdä tavoitteellista työtä muun muassa rakentamisen kustannuksia karsimalla. Myös asumisen verorasitus on kestämättömän korkealla ja verorasituksen alentamiseksi ei hallitusohjelma valitettavasti tarjoa ratkaisuja.