• fi
  • en
  • Ookkona Oulusta? Oulu oppimisympäristöjen teemaverkoston tarkasteltavana

    Elämme hienoa aikaa oppimisympäristöjen saralla. Haasteet ovat suuret, mutta mahdollisuudet vieläkin suuremmat. Nyt on hyvä aika ravistella niin, että Suomi pysyy maailman kartalla edelleen loistavana ja muiden ihailemana oppimis- ja koulutusmaana. Nyt on kuitenkin myös mahdollisuus epäonnistua ja vaarantaa lastemme tai nuortemme tulevaisuus. Muutos ja siinä onnistuminen vaativat meiltä kaikilta keskittymistä aiheeseen ja sen erityispiirteisiin. RAKLIn oppimisympäristöt teemaverkosto pyrkiikin omalta osaltaan auttamaan haasteiden kääntämisessä mahdollisuuksiksi järjestämällä oppimisympäristövierailuja mitä mielenkiintoisimpiin ja opettavaisimpiin kohteisiin. Tällä kertaa kohteina olivat Oulun yliopisto, Hiukkavaaran monitoimitalo ja Talvikankaan koulu.

    Oulun yliopiston Kasvatustieteiden yksikön lehtori Jari Laru otti meidät vastaan LeaForumin vuorovaikutuslabrassa, jossa kuulimme aiheesta ”teknologiatuettu oppiminen ja oppimisen uudet ympäristöt”. Lisäksi Jari vei meidät katsomaan yksikön uusia tiloja työmaalle. Niihin, kuten muihinkin yliopiston tiloihin on esimerkiksi lisätty kahviloita paikoiksi, jotka houkuttelevat opiskelijoita viipymään yliopistolla. Käyttäjääkin on kuunneltu suunnittelun edetessä. Lopuksi kiersimme vielä tekemässä havaintoja ja keskustelemassa aiheesta mm. uusitussa luentosalissa L2, joka ei ole enää perinteinen auditorio, vaan monikäyttöinen tila.

    • ”Vuonna 2018 yliopisto-opintonsa aloittaneet ovat työelämässä vielä vuonna 2070.”
    • ”Ihminen itse on jo oppimisympäristö, tilat ja työvälineet tukevat oppimista.”
    • ”Tarvitaan edelleen perinteisiäkin tiloja, kaikki ei voi olla monitilaa.”
    • ”Esitystekniikkaan kannattaa panostaa, sillä entistä enemmän oppiminen tapahtuu tietokoneiden yms. avulla.”

    Matka jatkui yliopistolta Hiukkavaaran monitoimitalolle, jossa päiväkodinjohtaja Elina Väisänen ja hankepäällikkö Juha Kaisanlahti ottivat meidät vastaan luonnon helmassa. Monitoimitalo oli nyt kesän koittaessa parista päiväkotiryhmästä huolimatta hiljainen, mutta täyttyy lukuvuoden aikana elämällä. On päiväkotitoimintaa, koulua, nuorisotoimintaa, kirjastoa, liikuntasalia jne. Tiloissa on myös iltatoimintaa, kuten salibandyharkkoja. Tilojen toimivuutta on varmistettu ainakin muutamalla erilaisella jutulla. Tilojen suunnittelu on lähtenyt pedagogisen suunnitelman pohjalta, ja palkatut opettajat ovat heti haastattelussa tienneet tulevansa uuteen oppimisympäristöön, joka vaatii heiltä uutta tapaa toimia ja opettaa.

    • ”Jokaisella luokka-asteella on oma kotipesä, joka koostuu erilaisista oppimisen tiloista.”
    • ”Yhteisöllisyys ja yhteinen arvopohja kehityksen mahdollistajana.”
    • ”Monitoimitalossa korostuu perhekeskeisyys. Halutaan antaa jokaiselle jotakin ja mahdollistaa palveluita saman katon alta.”
    • ”Hiukkavaara on monitoimitalo, joka on oikeasti monitoimitalo.”

    Pitkä, mutta mielekäs päivä oli jo takana, mutta silti oli vielä palattava Talvikankaan koulun penkille. Onneksemme aika oli kullannut muistot ja rehtori Markku Veteläisen kohtaaminen ei pelottanut enää lainkaan. Mielessä siinsi vain kysymys, ”mitä vielä voimme oppia?”. Ja opimmehan me vaikka mitä. Tiloissa on sovellettu monitilaoppimisympäristöjen filosofiaa. Niistä löytyvät erilaiset vyöhykkeet erilaista oppimista ja opettamista varten. Tila on tällöin melkoisen avoin ja vyöhykkeet ovat pääosin kalusteilla toteutettuja. Nämä tilat vaativat tuekseen erilaisia vetäytymistiloja aivan kuin toimistoissakin, jotta kukaan ei putoa kyydistä vaan oppii juurikin sen minkä pitää.

    • ”Meidän tulee ensin oppia, kuinka monitilaoppimisympäristössä opitaan ja opetetaan.”
    • ”Talvikankaan visiona on olla Suomen paras koulu.”
    • ”Kohtaaminen on tärkeää. Miten voi arvioida oppilasta, jota ei ole kohdannut?”
    • ”Monitilaoppimisesta tarvitaan tutkimustietoa.”


    Kiitos kovasti vielä, kun saimme tulla ja oppia!

    Esitykset:

    Yliopistonlehtori Jari Laru, Oulun yliopisto