• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Marika Latvala: Vanhaa säästäen ja uutta luoden dinosauruskin saadaan elämään

    Sade vihmoi ja loska lätisi ulkona, kun tutustuimme oppimisympäristöjen teemaverkostolaisten kanssa Helsingin yliopiston keskustakampuksen Minervatorin ja Tiedekulman tiloihin. Oli hienoa huomata, että sää ei ollut kiinnostuneille este kokoontua havainnoimaan, oppimaan ja keskustelemaan. Paikkoja oli tultu katsomaan vähän kauempaakin.

    Jo seitsemän vuotta sitten yliopisto päätti uudistaa Siltavuorenpenkereellä sijaitsevan vanhan kirjastotilan Minervatoriksi, joka haastaa edelleen oppimisen tavat. Tila luotiin muuntojoustavaksi järjestää tilaisuuksia niin isommalle kuin pienemmällekin ryhmälle, sekä yksilö- että ryhmätöiden tekemiseen.

    Ensi silmäyksellä nähtyään vanhat kiinteät lasiseinät kävijä voi kummastella, miten tilojen taipuminen on mahdollista. Tutustuttuaan tarkemmin saa selville salaisuuden. Muuntojoustavuus ei ole siis vain siirtoseiniä ja talotekniikkaa, vaan paljon, paljon muuta. Helposti siirreltävät kalusteet ovat yksi vastaus, mutta suurelta osin muuntojoustavuus perustuu tekniikkaan. Esimerkiksi on mahdollista, että ryhmä aloittaa työskentelyn isossa keskitilassa ja siirtyy sitten pienryhmätöihin sivutiloihin ilman, että opettaja joutuu kutsumaan ryhmän takaisin isoon tilaan lisäohjeiden antamiseksi tai tulosten purkamiseksi. Tiloissa olevien ruutujen kautta voidaan antaa lisätietoja ja ohjeita sivuhuoneisiinkin.

    Apuna opetuksessa Minervatorilla ovat myös muun muassa catch box -mikrofonit ja sähköinen viestijärjestelmä Flinga. Livestriimauskin onnistuu, jos tarvitsee saada viesti hiukan kauemmaksikin perille. Lisäksi tekniikkaa ymmärtämätöntäkään ei jätetä yksin, vaan apua saa tekniikan hyödyntämisestä opetuksessa jo suunnitteluvaiheesta koko prosessin ajan.

    Siinä missä Minervatori saa vanhan elämään tekniikan avulla, Tiedekulma luo vanhaan ihan erilaisen tunnelman materiaaleilla, kalusteilla ja valaistuksella. Tila osoittaa, ettei aina tarvitse piilottaa kaikkea betonia ja rustiikkiakin pintaa voidaan jättää. Tila ei jää kolkoksi ja kylmäksi, vaan huokuu kotoisuutta ja lämpöä, ainakin sohvalle torkahtaneesta opiskelijasta päätellen.

    Tiedekulma Fabianinkadun ja Yliopistonkadun kulmassa tuo 350-vuotiaan yliopiston keskelle kuhinaa yhdistäen hallintorakennuksen, päärakennuksen ja Porthanian yhdeksi kokonaisuudeksi. Iloksemme Tiedekulma on avoin kaikille ja sinne voi insinöörikin huomaamatta hiippailla tekemään etätöitä tai lounastamaan humanistien ja luonnontieteilijöiden seuraan.

    Tilaisuus oli juuri niin onnistunut kuin rivien välistä luit. Tiedän myös, että nyt SINUA harmittaa, ettet ollut mukana. Onneksesi pienen palan tiloista saat katsomalla isäntiemme Mikko Halosen ja Ari Nisosen haastattelun.

    Kiitos vielä kerran isännille Mikolle ja Arille! Ja tietenkin muille osallistujille – te teitte tilaisuuden!

    RAKLIn tiedote: Helsingin yliopiston Minervatori ja Tiedekulma näyttävät esimerkkiä inspiroivasta oppimisympäristöstä