Kaupungistuminen

Kestävät kaupungit

Laadukas yhdyskuntasuunnittelu mahdollistaa elinvoimaisen ja resurssiviisaan kaupunkiympäristön ja kaupungistumisen kestävällä tavalla.

Kaupungeissa asuu noin 73 prosenttia suomalaisista ja määrän ennustetaan kasvavan 82 prosenttiin vuoden 2050 loppuun mennessä. Kasvun kuitenkin ennakoidaan rajoittuvan vain muutamille alueille Suomessa. Tämä heijastuu myös työpaikkamääriin, palveluihin ja infrastruktuuriin. 

Miten kaupungistumisen voi toteuttaa kestävästi?

Vastuullinen ja kestävä rakennettu ympäristö ei ole mahdottomuus, kun edellytykset ovat kohdallaan. 

Järkevä maankäyttö on rakennetun ympäristön kivijalka. Kumppanuuskaavoituksella kaupungeissa voidaan saada upeita elinympäristöjä sujuvin prosessein. Toinen tehokas tapa fiksuun maankäyttöön on tyhjien tilojen käyttöönoton helpottaminen. Raklin vähähiilisyyden tiekartta osoittaa olemassa olevan rakennuskannan ja infrastruktuurin jalostamisen päästövähennyspotentiaalin. Nopeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja on tarjolla, ne edellyttävät vain määrätietoista toimintaa ja hyvää yhteistyötä viranomaisten ja kiinteistönomistajien kesken.  

Huomioitavaa on myös se, että samoilla ratkaisuilla voidaan edistää tuottavuutta (tutkimusten mukaan tiiviimpi kaupunkirakenne lisää tuottavuutta) ja elinympäristön laatua (tutkimusten mukaan miellyttävimmiksi koetut elinympäristöt ovat suhteellisen tiiviitä monipuolisine palveluineen). 

Luonnon monimuotoisuus on noussut yhdeksi keskeiseksi kaupunkimaankäytön elementiksi. siitä osoituksena kaupunkien ja yritysten ohjelmat ja toimenpiteet sekä alan ohjekortti monimuotoisuudesta. Aiheen merkitys korostuu, kun kaupunkirakennetta tiivistetään. Tässä on selkeä win-win-tilaisuus: lisää laatua ja monimuotoisuutta olemassa olevaa rakennettua ympäristöä jalostamalla. 

Maankäytön lisäksi kestävä kaupungistuminen tarvitsee toimivaa ja uudistuvaa infraa sekä kestävän liikkumisen olosuhteita. Infran rakennuttamisen ja omistamisen käytännöt sekä rahoitusmallit vaativat mielestämme uudistamista ja kehittämistä. Infrahankkeissa on myös hyvä jakaa parhaita käytäntöjä, jotta jokaisessa kaupungissa ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Hyvänä esimerkkinä ovat kompleksiset yhteishankkeet, joissa tehdään samanaikaisesti infraa, kaavaa ja hankekehitystä. 

Kestävä liikkuminen on iso ilmastokysymys, mutta myös elinvoimatekijä. Kaupungit voivat edistää sitä monipuolisella liikenneverkostolla sekä yhteensovittamalla verkosto toiminnoiltaan sekoittuneeseen kaupunkirakenteeseen. 

Kestävän kaupungistumisen tueksi tarvitsemme digitaalisia työkaluja ja dataa, jotta voimme pohjata toimenpiteemme tietoon ja mallinnuksiin, niin kasvun kuin supistumisen tilanteissa. 

Kaavoitusta kevyemmäksi

Joustavalla ja ketterällä kaavoituksella kaupunkien rajalliset neliömetrit saadaan hyvään käyttöön niin asunnoiksi, liiketiloiksi, julkisille palveluille kuin viher- ja virkistyskäyttöön. 

Raklin tavoitteet kaavaprosessiin kehittämiseksi: 

• kaavoitusprosessin ennakoitavuus ja sujuvuus 

• kaavojen joustavuus 

• kaavamääräysten kustannusvaikutukset huomioon 

• kiinteistönomistajan kaavanvalmisteluoikeus 

• täydennysrakentamista edistävä maankäyttöpolitiikka