• fi
  • en
  • Kirjaudu

    Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen

    Täydennysrakentamiseen liittyy monia kysymyksiä, jotka koskevat erityisesti hyvien käytäntöjen ja prosessien kehittämistä. Lisäksi tarvitaan joustavoittamista mm. maankäytön suunnittelun kysymysten ratkaisemiseksi. Täydennysrakentamisen käytäntöjen kehittäminen edistää myös lähiöiden uudistamista ja lähiö-ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

    Täydennysrakentamisella tarkoitetaan esimerkiksi seuraavaa:

    Alueellinen täydennysrakentaminen
      Kaupunginosien / lähiöiden täydentäminen
      Kaupunkirakenteen rakenteellinen täydennysrakentaminen, joutoalueiden tunnistaminen
    Tontin täydentäminen
      Rakennuksen korottaminen, purkaminen, uudis- tai lisärakennuksen rakentaminen, uuden kiinteistön muodostaminen
    (Rakennuksen) Käyttötarkoituksen muutokset
      Toimiston, liiketilan (ym.) muuttaminen asunnoiksi tai uuteen käyttöön

    Klinikan tavoitteet

    Tavoitteena on tuottaa tietoa ja näkemyksiä täydennysrakentamisen edistämiseksi lisäämällä osallistujien tietoisuutta täydennysrakentamisen hyvistä ja opettavaisista kokemuksista, käytännöistä sekä aihepiirin tutkimushankkeista. Klinikkaprosessi tuottaa lisää tietoisuutta osallistujille jo toteutetuista täydennysrakentamistapauksista, käydä avointa keskustelua keskeisten täydennysrakentamiseen liittyvien tahojen kanssa ja verkottaa keskeisiä toimijoita keskenään.

    Klinikkaprosessi tuottaa ehdotuksia kehitysideoitasta, muutoksista tai toimenpiteistä täydennysrakentamisen edistämiseksi. Suosituksia ehdotetaan yritysten, kaupunkien ja kuntien sekä valtion näkökulmista. Työskentelyssä haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

    • Mitkä ovat täydennysrakentamista hankaloittavat suurimmat haasteet ja kipukohdat?
    • Miten täydennysrakentamiskäytäntöjä ja -prosesseja voidaan sujuvoittaa?
    • Miten lainsäädäntö mahdollistaa tai tukee täydennysrakentamista?
    • Miten täydennysrakentamista koskevaa lainsäädäntöä ja sen soveltamista voitaisiin kehittää?
    • Millä kannustimilla tai käytännöillä voidaan edistää käyttötarkoituksen muutoksia? (Sosiaalisen hyväksyttävyyden saavuttaminen; NIMBYstä YIMBYyn)

    Työskentelyssä keskitytään erityisesti pääkaupunkiseudun kysymyksiin ja kaupungin keskustojen, kaupunginosien ja käyttötarkoitusten muutoksiin liittyviin näkökulmiin. Klinikan tulokset ovat sovellettavissa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja tulosten perusteella tarkastelu voidaan laajentaa tarvittaessa muiden kaupunkien erityispiirteisiin erillisissä klinikoissa. Tarkastelun ulkopuolelle rajautuvat pientaloalueiden tai pientalotonttien täydentämisen erityiskysymykset samoin kuin asunto-osakeyhtiö. Työskentely voi kuitenkin tuottaa myös näitä koskevia ideoita.

    Klinikan tilaajana toimii ympäristöministeriö.

    Työprosessi ja aikataulu

    • Aloitusseminaari ja 1. työpaja: työskentelyn fokusointi 14.11.2014
    • 2. työpaja: alueellinen täydennysrakentaminen, kaupungin näkökulma 1.12.2014
    • 3. työpaja: täydennysrakentaminen tontilla, omistajan ja sijoittajan näkökulma 13.1.2015
    • 4. työpaja: käyttötarkoituksen muutokset & työskentelyn yhteenveto 2.2.2015
    • Tulosseminaari 5.3.2015
    • Tulosraportti 31.3.2015

    Esitysaineisto

    Aloitusseminaari

    Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan esittely
    johtaja Mikko Nousiainen, RAKLI ry

    Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittämiselle
    ympäristöneuvos Antti Irjala, ympäristöministeriö

    Täydennysrakentamisen määrittely ja asukkaiden huomioon ottaminen – suosituksia täydennysrakentamiseen
    kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen, Helsingin yliopisto

    Täydennysrakentamisen kehityskaari
    projekti-insinööri Marika Latvala, RAKLI ry

    Täydennysrakentaminen Helsingissä – täydennysrakentamisen organisointi
    projektipäällikkö Pia Sjöroos, Helsingin kaupunki / KSV

    Yhteenveto kokemuksista

    Tulosseminaari

    Klinikkatyöskentelyn keskeiset tulokset
    johtaja Mikko Nousiainen, RAKLI

    Ympäristöministeriö täydennysrakentamisen edistäjänä
    ylijohtaja Helena Säteri, ympäristöministeriö

    Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla
    apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, Helsingin kaupunki
    asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson, Vantaan kaupunki
    kehittämisjohtaja Olli Isotalo, Espoon kaupunki

    Näkökumia ja suuntia lähiöiden kehittymiseen
    tutkija Henrik Lönnqvist, Helsingin kaupungin tietokeskus

    Klinikkatyöskentelyn tulosten tarkentaminen
    projekti-insinööri Marika Latvala, RAKLI

    Osallistujien kommenttipuheenvuoroja
    maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen, Uudenmaanliitto