Tilaa elämälle

Aija Tasa: Koti tarpeiden mukaan

18.03.16 / Tasa Aija

Asuntosuunnittelussa rima pitäisi nostaa nykyistä korkeammalle ja suunnata katsetta rohkeammin tulevaan. Tuntuu, että meillä on aika vakioitu tapa tehdä koteja. Sama konsepti ei kuitenkaan palvele kaikkia asukkaita, eikä kaikissa elämänvaiheissa, joten toivoisin asuntosuunnittelussa nähtävän elinkaariajattelun vallankumouksen. Tilaajat ovat luonnollisesti avainasemassa muuntojoustavuuden edistämisessä ja tavoitteiden asettamisessa, mutta asennemuutosta tarvitaan kaikilta toteutustapoihin vaikuttavilta tahoilta.

Monikäyttöisyys ja tilan toiminnallinen muuntelu ovat yksi suunnittelun näkökulma. Samakin tila voi palvella monella tavalla, jos erilaiseen käyttöön on varauduttu ennalta. Rakenteelliset muutokset ovat haastavampia, mutta varmasti niidenkin nykyistä kätevämpään toteuttamiseen on keinoja löydettävissä. Asumisen tarpeet moninaistuvat jatkuvasti ja tämän vuoksi haasteeseen on tartuttava tosissaan, jotta asuntojen käytettävyys paranisi ja arki sujuisi. Toimistoissa on jo nähty melkoinen muutos, kun tietotyön tekemistä on alettu entistä voimakkaammin tukea toimivilla työympäristöillä.

Muuntojoustavuutta ja tulevaisuuden tarpeita pitäisi pohtia riittävän varhain, jo hankesuunnitteluvaiheessa. Jos tulevaisuuden konsepteja ja asukkaiden tarpeita mietitään ajoissa, voisi hankesuunnittelun pohjaksi laatia erilaisia skenaarioita tulevasta käytöstä ja määrittää numerotavoitteita niiden vertailulle. Näkökulmina pitäisi ottaa huomioon sekä asunnon soveltuminen erilaisille asukkaille, eli käyttöjousto, että tulevia käyttäjiä palveleva, asuntojen jakamista tai yhdistämistä helpottava muuntojousto. Myös kiinteistön helppohoitoisuus vuosien varrella ja elinkaarenaikaisten kustannusten huomioon ottaminen on tärkeää.

Esimerkiksi eri asuntokokojen yhdistettävyyttä tai erottamista ennakkoon pohtimalla voisi asuinkerrostalojen muokattavuutta parantaa huomattavasti. Alueet muuttuvat niiden asukkaiden ikäkehityksen mukana - toisinaan on enemmän kysyntää perheasunnoille ja toisinaan taas yksin tai kaksin elävät saattavat olla pääasiallinen asukasryhmä. Tämä kehitystrendi on nyt voimakkaasti nähtävissä esimerkiksi lähiöissä. Jos asuntojen rajat eivät olisi kiveen hakattuja, voisi taloja muokata paremmin palveleviksi niiden vuosikymmenten mittaisen elinkaaren aikana.

Tulevaisuuteen katsominen olisi paikallaan senkin vuoksi, että käyttötarkoituksenmuutosten haasteellisuus lienee tuttua kaikille niiden parissa työskenteleville. Aina muutokset eivät ole toteutettavissa ja joskus purkaminen on ainoa vaihtoehto, mutta kyllä varmasti aika moni talo voisi saada uudenkin elämän, jos määräykset joustaisivat asunnolle asetettujen vaatimusten suhteen. Turvallisuudesta ja terveellisyydestä ei tokikaan pidä tinkiä, mutta onko todella niin, ettei alle 20 neliötä riitä esimerkiksi nuoren ensimmäiseksi omaksi kodiksi, jos hän itse kokee saavansa noissa neliöissä kaiken tarvitsemansa?

Uudisrakentamisen puolella paljon asioita lyödään lukkoon varhaisessa vaiheessa, mikä vähentää asukkaan vaikutusmahdollisuuksia pienissäkin yksityiskohdissa. Jos löytyisi tapoja jättää ratkaisuja avoimeksi pidemmälle hankkeen varrella, ei tarpeita vastaavien toteutusten valitseminen olisi niin kallista kuin nyt.

Asukkaiden kirjo on nykyisin aivan valtava ja monimuotoisuutta tarvitaan siis kodeiltakin, jotta tulevaisuuden tarpeisiin voidaan vastata. Muunneltavuus on tärkeä näkökulma niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin.

Aija Tasa

Ota kantaa. Lähetä oma kommenttisi.

Nimi/nimimerkki:
Otsikko:
Kommentti:
 Lähetä