Aamukahvi Annankadulla: Määräyksillä merkittävä vaikutus rakennuskustannuksiin

18.12.15

RAKLIssa on syksyn aikana tehty työtä kaava- ja muiden määräysten kustannusvaikutusten selvittämiseksi. Tavoitteena on ollut muodostaa asiasta alan yhteinen näkemys, jonka sekä kiinteistöomistajat, rakentajat että kaavoittajat voivat allekirjoittaa. Yhdyskunta ja infra -johtoryhmän puheenjohtaja Petri Roininen kiitti kaikkia työhön osallistuneita hyvästä paneutumisesta ja paikoin kriittisestäkin keskustelusta. Selvitystyön tulos julkistettiin Aamukahvi Annankadulla tilaisuudessa 11.12.2015.

Tuloksia esitellyt Mikko Nousiainen korosti, että kustannustietouden pitää olla mukana aivan alusta, eli jo aluesuunnitteluvaiheesta alkaen. Selvitystyö päätyi muun muassa siihen, että pysäköintiratkaisu on eniten kustannuksiin vaikuttava yksittäinen päätös, ja että kokonaisuuden osalta kustannukset nousevat useiden osatekijöiden summana. ”Selvästi tarvetta pohjatiedolle on ja työryhmä päätyikin suosittamaan, että määräysten kustannusvaikutuksista laadittaisiin käsikirja, jota sekä alan opiskelijat että ammattilaiset voisivat hyödyntää”, Nousiainen kiteytti.

Arviot pohjautuvat laskelmiin

Selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista sisältää useita laskuesimerkkejä. Esimerkit perustuvat muun muassa Skanskan Ilkka Vainiolan tekemään kustannuslaskentaan. ”Laskennassa käytettiin tyyppitaloja ja simulointia. Tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, joka perustui rakennusosa-arvioihin”, Vainiola kertoi. Laskelmia tehtiin muun muassa massoittelun, paikoituksen ja kerrosmäärän hintavaikutuksista. ”Työskentelyn aikana arvioitiin kustannusten tyypillisiä vaihteluvälejä. Pyrkimyksenä oli tarjota työkaluja niille, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä laskemia alusta alkaen itse”, kuvaili selvitystyön tulokset yhteen vetänyt ja raportin kirjoittanut Kari Sainio Hadrianus Kehitys Oy:stä.

Kaavoitus on tavoitteiden summa

Kustannusselvityksen ohjausryhmän terveiset aamukahveille toivat Espoon Torsti Hokkanen, Helsingin Eija Kivilaakso ja Hoasin Matti Tarhio. ”On hyvä, että kustannustietous on tämänkin työn myötä taas lisääntynyt. Kaupunki tarkastelee luonnollisesti kaavoitusta siitä näkökulmasta, mikä on sen kannalta kannattavaa, mutta uskon, että hyöty hankkeiden käynnistymisestä ja hintatason laskusta jakautuu eri osapuolille”, sanoi Torsti Hokkanen. Kaavoittajat työskentelevät melkoisessa intressien ristipaineessa ja pyrkivät parhaansa mukaan sovittamaan yhteen niin taloudellisia, poliittisia kuin kaupunkikuvallisiakin tavoitteita. ”Tärkeintä on tietenkin kaavan toteuttamiskelpoisuus. Ratkaisut poikkeavat toisistaan kaupungin ytimessä ja etäämmällä”, Eija Kivilaakso painotti. Kaupungeilla on esimerkiksi hyviä kokemuksia siitä, että pysäköintinormia kevennetään keskeisillä, hyvien yhteyksien varrella olevilla paikoilla.

”Pysäköinnistä aiheutuvat kulut mietityttävät opiskelija-asumisessakin. Vain noin joka kymmenes asukkaamme käyttää autoa säännöllisesti”, kertoi Matti Tarhio. Toiveena olisi, että erityisryhmän tarpeita voitaisiin paremmin huomioida määräyksissäkin, koska esimerkiksi esteettömyyden toteuttaminen on pienissä asunnoissa epäkäytännöllistä ja kulut noin 150 euroa neliöltä, mutta tarvetta esteettömille ratkaisuille on kuitenkin vain harvalla opiskelijalla.

Kansainvälisestä vertailusta lisätietoa

RAKLIssa on käynnissä Kustannuserot Suomen ja Itävallan asuinkerrostalokohteissa – FIAT -klinikka, jolla selvitetään, mistä rakentamisen kustannuserot eri maiden välillä johtuvat. ”Tarkoituksena on ymmärtää, johtuuko hintalapun kokoero määräyksistä, toimintakulttuurista, käytetyistä menetelmistä vai mistä”, selvitti hanketta vetävä Ilpo Peltonen. Ensimmäisen laskelman perusteella näyttäisi siltä, että rakentaminen olisi Itävallassa 20-30 prosenttia Suomea edullisempaa. Tarkempaa tietoa saadaan kesäkuussa 2016, jolloin järjestetään tulosseminaari. FIAT-klinikalla on mukana RAKLIn jäseniä, ympäristöministeriö, Ara ja rakennusliikkeitä.

Kaavamääräysten kustannusselvitys on jatkoa viime vuonna julkaistulle keskustelupaperille, jossa käsiteltiin vuorovaikutusta asemakaavoituksessa ja kiinteistökehittämisessä.